Dad and daughter [Blind Channel]

Luku 11. Naapurin mummo

AMELIAN POV:

Lopettelimme liveä. Isä käski Aleksin sivummalle juttelemaan, mistäköhän??

Hetken päästä isä tulee luokseni. "Amelia muru." hän sanoo. Käännän katseen isään.

"Niin isi?" vastaan hymyillen. "Me puhuttiin vähän Aleksin kanssa..

Ja tultiin siihen lopputulokseen, että sä menisit hänelle täksi viikoksi. Mulla jäi ne hommat Oulussa kesken." isä täräyttää pommin.

"No, millon sä tulisit takas?" kysyin. "Mä tulisin hakemaan sut sunnuntaina." hän vastaa.

"Okei, millon mä meen Aleksille?" kysyin. "Käyt pakkaamassa ja mä vien sut hänelle.

Lähden itsekkin siinä samalla Ouluun takaisin." isä vastaa. En tiedä halusinko Aleksille.

Halusin vain olla kotona. No mutta kyllä tämäkin käy, Aleksi on kuitenkin mukava ja jne.

"Okei! Lähetääks me millo pakkaa?" kysyn innoissani. Isä vain naurahtaa.

"Vaikka nyt." tämä jatkaa. Juoksen äkkiä kenkieni luo, ja isä tulee perässäni.

Lähdemme kohti kotia. Pääsemme sisään, ja alan samantien pakkaamaan.

Laitan vähän hienompia vaatteitakin mukaan, jos me aijotaan käydä jossain.

Sain pakattua, ja niin isäkin. Nyt olisi suunta kohti Aleksin kämppää.

Pääsimme tämän rappuun, olimme Aleksin kämpän oven edessä.

"Pidä kivaa kulta." isä sanoo ja antaa suukon hiusteni sekaan. Viereisestä kämpästä tuli ulos mummo.

"Älä koske siihen tyttöön!" tämä huutaa. "Anteeks? Seon mun isä." vastaan naureskellen.

"Soita sitten mulle jos jotai sattuu, moikka rakas." isä sanoo kun lähtee rappusia alas.

"Joo, moikka isä!" huudan takaisin. Olen koputtamassa Aleksin oveen.

Mutta tämä mummo pytsäyttää minut. "Älä mene sinne, siellä asuu raiskaaja!" tämä sanoo.

"Jaaha, tämä raiskaaja sattuu olemaan mun vara isä jolle olen menossa.

Joten hei hei!" sanon tälle mummolle korottaen sanaa raiskaaja.

Koputan Aleksin oveen. Pian hän jo tulee avaamaan sen. Tämä mummo on edelleen vieressäni.

"Moii!" sanon ja annan Aleksille ISON halin. Vaikka näimme aika vähän aikaa sitten.

"Moi!" Aleksi vastaa ja antaa suudelman hiuksieni sekaan. Elämä on ihanaa.

"Älä koske siihen tyttöön!" tämä mummo huutaa. "Voi jumalauta, mä selitin tän jo sulle!

SE. ON. MUN. VARA. ISÄ!" huudan tuolle mummolle. Yleensä tunne sääliä vanhuksia kohtaan, mutta en nyt.

"Tuu Amelia, mennä jatkaa siitä mihin sillon jäätiin, vai haluuks tehä jotain muuta?" Aleksi kysyy kun ottaa minut sisään.

Jatkoimme Hopeanuolen katsomista. Noin 15min päästä oveen koputetaan.

Tällä kertaa minä menen avaamaan, koska olin nopeampi. Aleksi tuli perästä.

"Poliisista päivää." kuuluu kun avaan oven. "Ei taas tätä." tuhahdan.

"Ennenkuin alotatte, Aleksi on mun vara isä!" huudan melkein näille poliiseille.

"Mutta tuota noin, tuo naapurin mummo soitti että hän ahdistelisi sinua." toinen sanoo.

"No se mummo soitti poliisit lauantainakin. Kun olin täällä yötä.

Mutta en saanutkaan olla yötä, koska Aleksi joutui sillon kyttikselle." vastaan.

Poliisit pahoittelevat ja lähtevät. "Sähä vedit ton hyvin." Aleksi toteaa.

"Kiitos, ja nyt, jatketaan." sanon samalla kun hyppään sohvalle, Aleksi tulee viereeni.

Hän ottaa minut kainaloonsa, siinä on hyvä olla. Olisipa Aleksi minun toinen oikea isä.

Muttä tiedän, ettei isä ole miehiin päin, eikä Aleksikaan tainnut olla.
_________________________________________