Luku 2. Ensitapaaminen

790 27 9
                                    

OLLIN POV:

Tänään Amelialla olisi ensimmäinen päivä yläasteella. Voi miten pieni prinsessani kasvaa niin nopeasti.

Hymyilen siinä tuolle ajatukselle, sitten kuulen kuinka tämä prinsessani astelee ulos huoneestaan.

"Huomenta muru." sanon hänelle. "Huomenta isi." Amelia vastaa minulle.

AMELIAN POV:

Istuin isäni autossa matkalla kouluun. Pelotti, olimme vasta muuttaneet Helsinkiin.

Viime kesänä muutimme Oulusta tänne. Eli kaikki kaverini jäivät Ouluun.

Kyllä minulla oli heitä ikävä, mutta nyt saisin aloittaa uudessa koulussa.

Isäni kurvaa koulun pihaan. "Hyvää koulupäivää rakas." tämä sanoo.

"Kiitos! Tuu sit hakemaan 13:00." muistutan isää, sillä hän saattaa välillä unohtaa.

"Joo, laitan viestiä sitte. Moikka." isä sanoo ja ajaa pois pihasta. Nyt sitä mennään!

Astelen koulun käytävillä, etsin köksän luokkaa. Kysyn joltain pojalta että missä se on.

"Hei anteeks.. Missä on köksän luokka?" kysyn. Tämä poika kääntyy minuun päin.

"Aaa kato. Uus oppilas." tämä sanoo virne kasvoillaan. Mietin hieman että miksi hän virnisti.

"Nii missä se köksän luokka on?" kysyn uudestaa. "Mä oon Jimi." tämä esittäytyy.

"Okei.. Mä oon Amelia. Mut mun tarvis tietää edelleen että missä on köksän luokka." sanon Jimille.

"Koo. Se on tuolla ku käännyt oikeelle ja sit vasemmalle. Sit se on se ovi sun vierssä." tämä sanoo.

"Okei kiitos!" huikkaan tälle ja lähden kävelemään kohti sitä luokkaa.

Pääsin viimein sinne. Tunti alkoi. Emme oikeastaan tehty melkein mitään.

Tutustuimme kaikkenlaisiin laitteisiin mitä nyt keittiöstä löytyy.

Viimein koulu loppui. Odotin viestiä isältäni. Viimein saan sen viestin.
_____

Isi❤️:Olen kohta siinä.

Minä:Juu, ootan tässä pihalla.
____

Sitten puhelimeni viedään kädestäni. "Hei!" huudan tälle. En tiedä kuka sen otti.

Sitten näen tutut kasvot. Jimi.., "Anna mun puhelin tänne!" huudan tälle.

"Entä jos en?" Jimi sanoo vittuillen. Tiedän sen jo hänen äänensävystään.

Näen kuinka isäni kurvaa pihaan. Pianhan hän näkee että Jimillä on puhelimeni.

No siinä hän sitten seisoo tämän takana. Naureskelin siinä hieman kun isä oli Jimin takana, eikä hän sitä nähnyt.

Sitten isä päästi sellaisen kröhöm äänen. Jimi kääntyy hieman kauhuissaan häntä kohti.

"Saanko sen puhelimen takaisin?" kysyn häneltä. Saan puhelimeni heti takaisin, sillä kyllähän Jimi isää pelkäsi.

Sitten väistän ja lähden Isän kanssa hänen autoonsa. Hän oli paras.

Isä laittaa siinä matkalla autolle ketänsä minun ympäri. Silleen että se käsi on olkäpäälläni lepäämässä.

Siis käsivarsi. Katson taakseni jossa kaikki taas katsovat minua suoraan sieluun.

No jaa.. Isäni on julkkis, minkä mä sille voin että tyypit kattoo. On jotkut 100% varmana kateellisia.

Sitten lähdemme kohti isän treenistä. "Ketä se poika oli?" tämä kysyy.

"Nää, en mä tiiä. Joku Jimi joka autto mut köksän luokkaa." vastaan.

"Okei. Muista sitte että mun bändi on osa perhettä meille." tämä sanoo.

"Joo joo isi." vastaan. Pian olemmekin jo hänen treeniksen pihassa.

Minua alkaa jännittämään, ja isä huomaa sen. Minusta aina huomaa jos olen jännittynyt.

"Hyvin se menee." isä sanoo. Hymyilin vain hänelle. Astumme sisään.

Vastaan kävelee musta tukkainen mies. En tietenkään tunnista tätä, minä näen nämä tyypit ekaa kertaa.

Vaikkakin kyllä kaikissa Wattpad tarinoissa heitä on kuvailtu, mutta unohdin tämän asian. Olin liian jännittynyt.

Sitten kävelen olohuoneeseen. Siellähän istuu loputkin bändistä. Istun sohvalle.

Isä istuu viereeni. "Moi! Sä taidat olla Amelia?" yksi miehistä kysyy minulta.

"Juu, oon mä." vastaan hieman ujosti. "Okei, mä oon Tommi." tämä mies joka sen minulta kysyi, esittäytyi Tommiksi.

Hymyilen vain. Isä ottaa minut hänen kainaloonsa. Siinä oli aika kiva olla.

Vaikka huone oli minun lisäkseni täynnä vain miehiä, niin tunsin silti oloni turvalliseksi.

Etenkin siksi, että isäni oli täällä myös. Kyllä minä tuntisin oloni turvalliseksi vaikka hän ei olisikaan täällä.

Isä oli kuvaillut heitä, joten tiesin että olisin turvassa vain heidän seurassaankin.
________________________________________
Tällänen aika tylsä luku, mut sanotaan näin, ens luvussa tapahtuu jotain jännittävämpää. Lupaan sen teille😉👍🏻🥄

Dad and daughter [Blind Channel] Dove le storie prendono vita. Scoprilo ora