Dad and daughter [Blind Channel]

Luku 15. Lähtenyt

ALEKSIN POV:

"Sit möläytin sen sille." Amelia itkee. "Minkä möläytit?" Olli kysyy.

"Sen.. Että mut raiskattiin." Amelia sanoo.

Samassa tajuan sen, mitä hän juuri sanoi. Amelia ollaan raiskattu.

Silmäni kostuvat. "Voi sua." sanon silittäen tätä tyttöä joka itkee hysteerisesti.

Amelia nukahti. "Mä käyn viemää sen sänkyyn." sanon, ja lähden kantamaan häntä.

OLLIN POV:

Kun Aleksi tulee viimein luokseni , tämä kysyy että "Paljastetaanko me se tänään Amelialle?"

"Juu. Jos hän vaan on kunnossa. Laitakko sen luokanvalvojalle viestieä, että se ei tuu huomenna?" vastaan.

"Juu." tuo toteaa. Samassa alan laittamaan että Amelia ei tulisi huomenna kouluun.

Melkein samantien saam vastauksen, siinä lukee että pitäisi olla joku erityinen syy.

No kävisikö vaikkapa se että sitä ollaan hyväksi käytetty?! Alan suuttua hieman.

En kuitenkaan laita tuota siihe, sillä se ei olisi Amelian kannalta kivaa.

Laitan vain että se on yksityiselämän asioita, jotka eivät hänelle kuulu.

Sitten laitan puhelimen pois. Nojaan Aleksin olkapäähän. Mietin kaikkea, mitä hän on kokenut.

Huokaisen. "No mikäs mieltä nyt painaa?" tämä kysyy.

"Mietin vain, mitä kaikkea tuo tyttö on käynyt läpi.." vastaan apeana.

Aleksi vain ottaa minut sivuttain halaukseen. "Mä alan tekee ruokaa." tämä sanoo.

Pianhan hän oli jo keittiössä. Aleksi alkoi tekemään taco peltiä, Amelian lemppari.

Pianhan tuo tyttö tulee sohvalle kanssani. "Mitä ruokaa?" Amelia kysyy.

"Taco peltiä!" Aleksi huutaa keittiöstä takaisin. "Mun lempparia!" Amelia jatkaa huutamista.

Hymähdän, ja niin myös Aleksikin. Kuulen sen. Olen onnellinen.

Että minulla on Amelia. Nyt olisi varmaan aika paljastaa suuri salaisuus.

"Amelia.." ehdin aloittaa, tämä katsoo minuun. "Minä ja Aleksi, ollaan yhdessä." pudotan pommin.

Amelia jähmettyy. Säikähdän kun tämä yht'äkkiä hyppää syliini. Helpotun.

"Jeeee!!" tämä huutaa. "Amelia, sovitaanko että minä ja Olli kerrotaan sit kaikille faneille?" Aleksi kysyy.

"Joo, en paljasta kellekkää." tämä tyttö sanoo hymyillen. Halaan Ameliaa.

Pianhan hänkin alkaa halaamaan minua. Elämä menee hyvin taas vaiheeksi.

Kunnes Amelia kysyy "Voidaaks käydä Joelin luona sairaalassa?" minä ja Aleksi hiljenemme.

"Toki, mut syödään eka." sanon. Amelian kasvoille nousee leveä hymy.

Viimein saamme syötyä. "Lähetääks nyt?" kysyn. "Joo." Amelia vastaa innoissaan.

Olemme Aleksin autossa matkalla sairaalaan. Matka oli aika hiljainen.

Pääsimme sairaalan pihaan, ja nyt olemme jo respalla.

"Moi. Missä huoneessa Joel Hokka on?" Aleksi kysyy. Hoitaja katsoo koneeltaan jotain.

"Valitettavasti, hän on lähtenyt täältä jo eilen." tämä sanoo. Ihmettelimme siinä sitä.

Sitten kohti Joelin kämppää. Nyt olimmekin jo hänen oven takanansa.

Koputin. Siinä kesti hetki, että hän tuli avaamaan oven. Samantien kun hän tuli, Amelia alkoi halaamaan tätä.

"Miks et ilmottanu et pääsit jo pois?" kysyin. "No, mä halusin hetken rauhaa." tämä vastaa.

Amelia päästää irti Joelista. "Ooks sä kunnossa?" tyttöni kysyy.

"Joo, oon mä kunnossa." Joel vastaa hymyillen. Minä ja Aleksikin alamme hymyillä.
________________________________________
Tuleekohan Alen ja Ollin jutusta jotain??