Dad and daughter [Blind Channel]

Luku 27. "Te Häivytte.."

AMELIAN POV:

"Ei vitun vitun vittu!" kiroan, kun olen laittamassa kamppeitani kasaan.

"What did you said?" Luca kysyy, sillä eihän tuo ymmärrä suomen kieltä.

"Umm, gotta go." sanon HYVIN kiusallisena. Luce taisi ymmärtää, että olin tehnyt virheen.

Kun olin saanut vaatteet päälleni, lähdin ovet paukkuen. Aloin itkemään kun pääsin pihalle.

Ulkona satoi. Päätin käydä kaupan kautta, sillä tarvisinhan minä raskaustestin.

Ei, en minä voisi olla. Sain viimein ostettua sen. Onneksi on korona, niin voi pitää maskia.

Pääsin mummolleni. "Ai, sä tulitki jo." isä sanoo yllättyneenä.

"Ju." vastaan apeana, ja lähdin kohti omaa huonettani itku silmissäni.

Pian isi tuleekin jo perässäni huoneeseeni, samalla kun minä itkeskelen siellä.

"Hei, muru." tuo tulee viereeni ottaen minut halaukseen. Itken hänen rintakehää vasten, taas.

"Kävikö sen Lucen kanssa samanlailla, kun silloin Nikon kanssa?" isä kysyy varoen.

Pudistan päätäni. "No?" isä jatkaa. Itken vain tuon rintaa vasten.

Isän paita on aivan märkä. Pian Aleksikin tulee paikalle. Hän tulee viereeni, ja alkaa halaamaan minua myös.

Onneksi minulla oli heidät. "Mitä kävi?" isä jatkaa. Nostan pääni, ja katson tuon silmiin.

"M-muistatko, s-sen mistä muistutit mua?" kysyn varovasti tuolta.

"Joo, muistan minä." isä vastaa. Katson edelleen tuon silmiin itkien.

"Ei kai vaan.." isä kysyy järkyttyneenä. Minä vain nyökkään päätäni.

Aleksikin taitaa tajuta, että mistä on kyse, sillä tuo alkaa halata minua lujempaa.

"Sun pitää tehä se testi." isä sanoo. Nyökkään vain vastaukseksi.

Lähdin vessaa kohti. Otin tuon testin ulos sieltä pakkauksesta. Pelotti.

En ollut tehnyt niitä ennen. En, edes silloin kun minut raiskattiin.

Sitten alkoi pitkä odotus, että testitulos tulisi. Siinä kesti noin 5minuuttia.

Puhelimeni piippasi, eli testintulos olisi valmis. En uskaltanut katsoa sitä.

Niinpä isä katsoi sen. Kun tuo oli nähnyt sen.. Hänen katseensa kääntyi minuun kohti.

"Amelia, sä et oo raskaana." isä sanoo hymyillen, ja rauhotellen minua.

Aloin taas itkemään. "Mutta miten sä voit oolla niin huolimaton, että et muista sitä?" isä kysyi hieman vihaisena.

Nostin katseeni tuon silmiin. Hän näytti totiselta. "Anteeks.." vastaan.

Pappani tulee keittiöön, jossa isä on raskaustestini kädessään.

Näen tuon ilmeestä järkyttyneisyyden kun hän tajuaa mikä tuo on.

"MIKÄ VITTU TUO ON OLLI?!" pappani alkaa huutamaan. "Rauhotu." isä vastaa.

"ONKO TUO RASKAUSTESTI?!!" hän jatkaa. "On, on se." isä sanoo jo hieman vihaisempana.

"KENEN SE O-" tuo saa sanottua kunne kääntyy katsomaan minua. Vittu.

"Älä vittu sano et se on sun." pappani sanoo. Alan itkemään uudestaan.

"Ei saatana." tuo toteaa, ja kääntyy pois päin meistä. Isä ei kyllä tuolta rauhallisuuttaan ole perinyt.

"Te häivytte.." pappa sanoo hiljaa. "Mitä?" isä kysyy.

"TE SAATANA HÄIVYTTE MUN TALOSTA!" tuo huutaa. Isäni kasvoille tulee järkytys.

"SÄ OOT JOKU VITUN HOMO, JA TOI SUN TYTTÄRES JOKU HUORA!" pappa huutaa.

Auts.. Tuo sattui. "SÄ ET KUTSU MUN TYTTÖÄ TUOLLA NIMELLÄ!" isä huutaa takaisin.

Nyt hän oli oikeasti vihainen. Olin ollut siitä asti Aleksin kainalossa, kun tulimme keittiöön.

Nyt hänen otteensa minusta tiukentui. Eli Aleksikin alkoi jo suuttumaan.

"ME HÄIVYTÄÄN ILO MIELIN! SAATANAN HOMOFOOBINEN PASKA!" isä huutaa, ja ottaa meidän käsistämme kiinni.

Aloin pakkaamaan äkkiä tavaroitani. Sitten muistan, että Luce jää tänne.

Laittaisin hänelle viestiä, kun ehtisin. "Amelia, ooks sä valmis?" isä kysyy.

"Joo, olen." vastaan. Nyt lähdemmekin sitten kohti lentokenttää.

"Miten me kotiin päästään? Meijän oikee lentoha olis vasta noin kuukauden päästä?" kysyn.

Isä ei ollut tainnut muistaa sitä. "Kyllä me kotiin päästään." tuo vastaa.
______________________________________
Vähän draamaaki tähän väliin😁 mikä on teijän mp siitä I'm bad ideasta?? Ite tykkään!