9. Totuus vai tehtävä

147 5 1
                                    

Tw: runsas alkoholin käyttö

Aleksi
Tänään olimme menossa viettämään iltaa Nikon luokse pitkän työviikon päätteksi.

Olimme kuitenkin puhuneet, että pitäisimme juomisen kohtuullisena. Saa nähdä onko se edes mahdollista kun kyseessä on Blind Channel.

Laitoin päälleni mustat farkut ja valkoisen t-paidan. Kampasin mustat hiukseni ja ruokin Rillan.

Kävelin ulos ja pian pihaan kurvasi Livian musta honda. Avasin auton oven "Moikka" tervehdin Liviaa, joka vastasi minulle "Moro."
Istuin apukuskin penkille ja Livia painoi pusun poskelleni, tunsin punan nousevan poskilleni.

"No mikäs fiilis tästä illasta?" Livia kysyi, kun pysähdyimme ensimmäisiin liikennevaloihin. "Hyvä fiilis on. Saa nähä pysyykö se juominen oikeesti hallinnassa." Vastasin hänelle ja hän naurahti "No sopii yrittää."

Saavuimme Nikon luokse ja Livia parkkeerasi autonsa. Kävelimme oven luo ja painoin oven vieressä olevasta summerista napista, jonka vieressä luki kuluneella tarralla "Moilanen".
Pian ovi surisi merkiksi, siitä että voisimme päästä sisälle.

Livia koputti oveen ja Niko tuli avaamaan sen melkein välittömästi. Nikolla oli päässään musta lierihattu, jonka hän oli ostanut kesän kiertuetta varten.

Kävelimme olohuoneeseen, jossa muut jätkät jo odottivat. "Mikä kesti junioreilla, ollaan odotettu teitä varmaa vartti?" Joel kysyi kärsimättömästi, hän halusi päästä jo aloittamaan illan. "Ilta viiden ruuhka Hokka. Ootko sä ikinä kuullu sellasesta?" Livia vastasi vierestäni. Joel vain nyökytti päätään hyväksyvästi.

Livia
"Little man, tuotko ne juomat sieltä keittiöstä?" Joonas huusi Aleksille, joka oli juuri tullut vessasta. "Juu." Aleksi vastasi ja suuntasi kohti keittiötä. Muutaman minuutin kuluttua hän ilmestyi takaisin olohuoneeseen mukanaan muutaman six-pack ja pullo vodkaa sekä shottilaseja.

"Nyt ilta käyntiin!" Joel huusi innoissaan avatessaan ensimmäisen bissen. Pian kaikilla meillä oli bisset korkattu ja hauskapito pystyi alkamaan.

Timeskip 2h

Olimme jutelleet nyt muutaman tunnin, mutta aloimme tylsistyä. "Hei mä keksin, pelataan totuutta ja tehtävää!" Joonas ehdotti. "Miks ei."
Voi luoja, mitä tästäkin tulisi. Toivottavasti Aleksin ja minun välinen juttu ei paljastu, koska haluaisin itse ainakin pitää sen vielä salaisuutena.

Istuimme ringissä lattialla ja kaikilla oli shottilasi edessään. "Joonas alottaa." Olli päätti ja muut nyökyttelimme. "Okei, Niko totuus vai tehtävä?" Joonas kysyi Nikolta, joka vastasi: "Totuus." Joonas pohti hetken "Ootko sä homo?" Katsahdimme Nikoon, joka näytti selkeästi pohtivan asiaa. "Juu oon. Olli, totuus vai tehtävä?" Niko totesi rauhallisesti. Olimme kaikki jollain tasolla tienneet, että Niko voisi olla homo, koska hänet tapasi usein todella läheisistä tunnelmista Joonaksen kanssa.

"Mä voisin ottaa tehtävän." Olli vastasi rauhallisesti ja otti kulauksen bissestään "Suutele Tommia!" Niko ehdotti nauraen. Olli kääntyi Tommin puoleen ja suuteli tätä. Tommi irtaantui ja naurahti Ollille. "Noh Joel, totuus vai tehtävä?" Olli kysyi. "Tehtävä." Joel vastasi jo ennen kuin Olli oli saanut sanottua kysymyksen loppuun. "Ota kolme shottia." Olli totesi ja Joel alkoi tyhjentää edessämme olevia shottilaseja.

Muutaman minuutin kuluttua Joel oli taas valmis jatkamaan peliä ja kysyi: "Livia, totuus vai tehtävä?" Pohdin hetken ja vastasin sitten: "Totuus." "Mä en kyllä keksi yhtään mitään, Niko voitko sä keksii Livialle totuuden?" Niko nyökkäsi ja kysyi sitten: "Livia, kuka teki sen fritsun?" Olli ja Tommi katsoivat meitä ihmetellen, aivan heille ei koskaan oltu kerrottu. Nostin shottilasin maasta ja kippasin sen kurkustani alas. "Sitä ei kukaan saa tietää." Vastasin salaperäisesti hymyillen. "Siis Livialla oli fritsu tässä joku aika sitte." Niko selvensi Tommille ja Ollille, jotka näyttivät edelleen kovin hämmentyneiltä. Käänsin katseeni Aleksiin, joka katsoi minua hymyillen.

Keneltä kysyisin? Hmm vaikka Aleksilta. "Aleksi, totuus vai tehtävä?" "Voisin ottaa tehtävän." "Suutele Liviaa!" Joonas huusi väliin juuri kun olin sanomassa oman ehdotukseni. "Aivan Aleksihan on ainut, joka ei tästä huoneesta oo suudellu Liviaa." "Känniläppä" selvensin Aleksille, joka näytti hiukan hämmentyneeltä.

Aleksi painoi pehmeät huulet omilleni ja vastasin varovasti suudelmaan, mutta irrottauduin sitten koska emme saisi herättää epäilyksiä. "Noni loistavaa, meidän junioritkin pussannu ekaa kertaa" Joonas sanoi katsoen meitä tyytyväisenä. Oi Joonas kunpa sä tietäisit totuuden.

Lopetimme pelaamisen, sillä tehtävien keksiminen oli todella vaikeaa. Istuskelimme loppuillan sohvalla, kunnes Olli, Tommi, Aleksi ja Joonas lähtivät kotiin.

Kävelin kohti Nikon vierashuonetta, sillä olin päättänyt yöpyä täällä. Joel oli sammunut sohvalle, joten asunnossa oli jo todella hiljaista. Riisuin farkkuni ja kääriydyin vilttiin nukahtaen melkein kuin taikaiskusta.

Moikka, mä en voi uskoa että tällä tarinalla on jo yli 100 lukukertaa. Kiitos siitä 🤍 Ens luvussa tulee sit jotai spessua, koska se on 10. luku. Ens kertaan!
-H

Sanoja 647

Tähdenlentoja ja unettomia öitä / aleksi kaunisvesi x livia eloharjuWhere stories live. Discover now