Tähdenlentoja ja unettomia öitä / aleksi kaunisvesi x livia eloharju

13. Kaksi viinapulloa

Joel
Heräsin siihen, kun joku heitti mukillisen kylmää vettä kasvoilleni. "Herätys Joel!" Joonas huusi iloisesti sänkyni vierestä. "Se ois synttäripäivä." Totesin hiljaa ja nousin sängystä.

Kävelimme studiolle, jossa meidän olisi tarkoitus nähdä muut bändin jäsenet.

"Noni sieltähän ne meidän synttärisankarit saapuu" Niko sanoi ja tuli halaamaan meitä. Joku voisi ajatella, että hän on hiukan läheisyydenkipeä mutta hän on aina ollut tuollainen, välittävä ystävä.

Livia
Halasin molempia Joonasta sekä Joelia. "Onneks olkoon, eiks se mee sillee et mitä vanhempi sen viisaampi? Tuntuuks yhtää viisaammalta?" kysyin härnäten ja muut purskahtivat nauruun. "No totta kai, mitä sä tollasia kyselet?" Joel vastasi sarkastisesti.

Aloin rämpyttää bassollani uutta biisiäni just us under the stars, kun muut säätivät vielä kaikkea mahdollista. Tälläistä treenaaminen jätkien kanssa yleensä oli. Lopulta pääsimme vihdoin aloittamaan, kun Joonas oli palauttanut varastamansa sukan takaisin Ollille.

"Eiköhän se ollu siinä" Niko totesi ja nousi sohvalta. "Baari timee!" Joonas huusi ja hyppelehti ympäri huonetta.

Kävelimme kohti Amarilloa, josta olimme viime viikolla varanneet pöydän. Ravintolaan meneminen bändin kesken oli aina yhtä hankalaa, koska ravintoloissa ei yleensä ole tilaa 7 hengen seurueelle ilman pöytävarausta.

"Meillä oli varaus nimellä Moilanen" Niko sanoi tarjoilijalle kun saavuimme ravintolan aulaan. "Joo, seuratkaa mua" tarjoilija vastasi ja lähti johdattamaan meitä kohti pitkää pöytää.

Istuimme alas ja tilasimme ruokamme. Itse otin kanaburriton ja valkoviiniä. "Oisko aika nostaa malja meidän rakkaille synttärisankareille" sanoin kohottaessani omaa lasiani. "Joonakselle ja Joelille!" kaikki sanoivat yhteen ääneen.

Olimme juuri syöneet, ruoka oli taivaallista. "Onneks olkoon!" Niko sanoi ja ojensi omat lahjansa Joelille ja Joonakselle. He saivat sukkia, plektroja, kitarankieliä, sormuksia ja lahjakortteja. Viimeisenä oli minun vuoroni, ojensin heille molemmille lahjakassit. "Tää oli paras tähän mennessä. Kiitos Livia" Joonas sanoi nostaessaan 1,5 litran viinapullon lahjakassista. "Kiitos paljon, tää lahja tulee kyllä käyttöön" Joel totesi tutkiessaan omaa pulloaan.

"Että ostit sitte viinapullot niille kahdelle? Mä en ois ikinä keksiny mitään noin nerokasta" Olli sanoi naurahtaen kun olimme kävelemässä kohti seuraavaa määränpäätä.

Joonas
"Aleksi, laitatko näille ne silmälaput?" Tommi kysyi kun olimme pysähtyneet erääseen puistoon. "Juu" Aleksi vastasi ja pian tunsinkin hänen kietovan kangasta pääni ympärille. Rehellisesti sanottuna minua hiukan pelotti mitä oli tulossa, myös Joel oli hermostunut, koska hän oli hiljaa toisin kuin yleensä.

Joku otti minua kädestä ja tunnistin sen olevan Niko, hänellä oli kädessään useita sormuksia. Kävelimme jonkin aikaa kunnes astuimme johonkin rakennukseen sisään.

"Saa ottaa huivit pois silmiltä" Olli sanoi ja repäisin huvini välittömästi pois. "Mitä helvettiä?" olimme saapuneet seinäkiipeilemään. "Me ajateltiin, että te kaks tarviitte vähän toiminta elämään" Livia selitti hymyillen.

Työntekijä oli juuri neuvonut minulle kuinka valjaat tulisi laittaa ja olin onnistunut saamaan ne päälleni. Joelille homma ei ollut yhtä helppo, mutta pian me seisoimme valjaat päällä ja kypärät päässä pystysuoran seinän edessä.

"Tsemppiä vaan!" Niko huusi keskellä hallia sijaitsevilta sohvilta, jonne muut olivat asettuneet seuraamaan tilannetta. Otin kiinni kirkkaan vihreästä palikasta ja sitten violetista palikasta ja aloin kiivetä seinää ylöspäin hitaasti mutta varmasti.

"Tää on tosi vaikeeta. Miten sä Porko oot jo noin pitkällä?" Joel kysyi turhautuneena viereiseltä radalta. "Käytät vaan yhden värisiä palikoita niin se on paljon helpompaa" Neuvoin häntä ja jatkoin kiipeämistä.

"Onneks olkoon, sä pääsit ylös asti. Nyt voit päästää seinästä irti ja laskeutua rauhassa alas" työntekijä neuvoi ja toimin ohjeiden mukaan.

"No, oliko kiva yllätys?" Aleksi kysyi hymyillen kun olin vihdoin päässyt muiden luo. Myös Joel oli jo alhaalla, sillä hän oli päättänyt kiivetä vain puoleenväliin seinää. "Tää oli huikeeta, kiitos paljon" sanoin ja keräsin porukan ryhmähaliin.

Joel
Päivä oli oikein mukava, vaikka seinäkiipeily tuottikin minulle hiukan hankaluuksia. Olen niin iloinen siitä, että muut järjestivät meille tälläiset ikimuistoiset synttärijuhlat.

Kävelimme Joonaksen kanssa samaa matkaa kotiin, sillä olemme naapureita. Pääsimme rappukäytävään ja vedin hänet veljelliseen halaukseen. "Onnea vielä sullekki veli." Sanoin hymyillen. "Kiitos samoin" Joonas vastasi ja lähdimme eri kerroksiin.

Hellou, yritin sisällyttää tähän lukuun vähän muitakin näkökulmia kun aina vaan Livian ja Aleksin. Tän viikon ajan tulee lukuja tasaisesti joka toinen päivä ja viikonloppuna molempina päivinä yks, mutta sen jälkeen lukuja tulee satunnaisesti kun mulla alkaa koeviikko. Toivottavasti ymmärrätte <3
-H

Sanoja 610