Always || Oleksi

9.

Aleksi

Havahdun piirtämiskuplastani kun kuulen huoneen oven avautuvan. Olen näemmä piirtänyt aika kauan. Väsyneen näköinen Olli tuli kotiin. Katson puhelimestani kelloa. Se näyttää hieman yli kolmea yöllä. Hups. "Ai sä oot vielä hereillä" Olli sanoo hiljaa. "Joo mä unohdin mennä nukkumaan" vastaan ja tuo vain naurahtaa. "Tuu kohta nukkuu. Tarviit unta." tuo sanoo ja pörröttää hiuksiani. "Joo joo iskä" vastaan jonka jälkeen punastun rajusti. Käännän pääni nopeasti poispäin Ollista. Sanoinko juuri Ollia isäkseni!? Olli vain naurahtaa ja menee ilmeisesti nukkumaan. Aleksi nyt kyllä vähän ryhdistäydyt. "Öitä" tuo sanoo vielä ennen kuin nukahtaa. "Öitä" vastaan hiljaa. Aijon piirtää vielä hetken. Tai ehkä hieman pidempään kuin hetken.

—

Kuulen oven koputuksen. Pian se avautuu ja Jenni astuu sisään. "Huomenta." tuo sanoo. "Huomenta" vastaan. Olin nukahtanut koulupöytäni äärelle. Hyvä Aleksi. "Sä vissiin piirsit vähä pidempää" Jenni naurahtaa. "Joo. En vaa pystyny lopettaa." vastasin. "Kello on vasta kymmenen ni voit mennä jatkaa unia sänkyy. Olliki nukkuu vielä. Mut tulin vaa ilmottaa et me käydään Jarin kanssa kaupoilla ostamassa ens viikon ruuat. Saattaa mennä pari tuntii." tuo sanoo. "Okei" sanon ja siirryn sänkyyn untuvapeiton alle. Jatkan uniani vielä pari tuntia.

Olli

Herään, kun kuulen puhelimeni soivan. Avasin väkisin silmäni. Kohtasin Aleksin väsyneen katseen. Muistan taas miksi heräsin ja päätin vastata puhelimeen. En edes jaksanut katsoa kuka soittaa. "Moi" sanon ja säikähdän hieman ääneni käheyttä. "Moro. Enkai herättäny?" kuulen kysymyksen puhelimestani. Tuo ääni kuuluu sille ärsyttävälle parhaalle kaverilleni. Eli siis Joonakselle. "Herätit." vastasin ja suljin taas silmäni. "Aa sori. Mä luulin et ihmiset on hereillä jo puol kaheltatoista mut sä ootki Olli." tuo sanoo naurahtaen. "Haha tosi hauskaa" vastasin väsyneesti. "Oliks sul jotai asiaaki vai miks sä kidutat mua?" kysyn. Kuulen Aleksin naurahtavan, mikä saa minut hymyilemään. "Oli tietenki. Haluuksä olla tänää mun ja Nikon kaa?" Joonas kysyy. "Emmä jaksa. Te voitte paneskella ihan rauhassa." sanon. "Hei, hei, hei mä oon kuule täysin hetero." tuo äittää. "Joo, jep, aivan just niin." sanon sarkastisesti. Nikolla ja Joonaksella ei oikeasti ole mitään, tietääkseni. Kyllä he jokus nuoleskelevat yms. Mutta yleensä sekin tapahtuu vain, kun he ovat kännissä. "No mut ei sit jos ei seura kelpaa. Moikka. Mee sä sen sun nallekarhus kainaloo." Joonas vittuilee. "Nyt Vittu Porko pidät pääs kiinni!" sanon korottaen hieman ääntäni. Toivottavasti Aleksi ei pelästynyt. Avasin silmäni ja katsoin Aleksia. Hän vain hymyili. Hymyilin takaisin. "Joo joo, sori" tuo vastasi. "Moikka." tuo sanoi ja lopetti puhelun.

"Sori, jos herätin. Tai siis Joonas se kyl oli." sanon tuolle sängyssä makaavalle blondille. "Ei se haittaa" tuo naurahti. "Mä muute nukahdin tohon koulupöydän äärelle ja heräsin siihen ku sun äiti tuli tohon ovelle kertoo et ne lähti kauppaa." tuo blondi selittää huvittuneena. Aloin nauramaan. "Oikeesti?" kysyin edelleen nauraen. "Joo, vahingossa." Aleksi sanoi hieman naurahtaen. "Mitä sä piirrät?" kysyin. "Sä näät sitte ku se on valmis." Aleksi sanoo. "Okei. Mennääks syömää aamupalaa?" kysyn Aleksilta. Tuo vetää peiton päänsä päälle niin, että hän peittyy kokonan peiton alle. "Mä nukun" tuo sanoo. "Et nuku enää" sanon ja nousen sängystä. Menen Aleksin sängyn viereen. "Nousetko ite vai pitääkö mun hoitaa kaikki ite?" kysyin Aleksilta. "Mä en nouse etkä sä tee mitään" tuo vastaa. "Kuule Kaunisvesi toi ei oo vaihtoehto." sanon ja vedän peiton Aleksin päältä. Tuo kiljaisee kuin pikku tyttö. "Sä oot ilkee!" tuo huudahtaa kuin 5-vuotias ja laittaa kätensä puuskaan. "En oo. Mä oon enkeli." vastaan omahyväisenä. "Sä oot kaukana sellasesta Matela." tuo sanoo. "Nyt mennää kuule aamupalalle." sanon ja nostan tuon syliini prinsessa tyylillä ja lähden kävelemään alakertaan.

"Eikä mennä!" tuo valittaa ja alkaa potkia minua. "Hei ei saa satuttaa, tulee pipi" valitan tuolle. "Mua ei kiinnosta" tuo sanoo. "Nyt oli kuule ilkeesti sanottu." sanon tuomitsevasti ja lasken Aleksin keittiön pöydän tuolille. "Nyt istut siinä ja mä teen meille nyt aamupalaa." sanon päättäväisesti. "Leipää vai puuroa?" kysyn Aleksilta. "Ei kiinnosta" tuo sanoo kuin uhmaikäinen lapsi. "Eli molempia" sanon ja alan valmistamaan aamupalaa.

....

Sanoja: 632
Olli-Daddy😏