𝒚𝒉𝒕𝒆𝒏𝒂̈ 𝒊𝒍𝒕𝒂𝒏𝒂 | 𝑵𝒊𝒌𝒐 𝒙 𝒀/𝑵 ✅️

21 - Tampere

Skip 1pv

Niko

Vaihdoimme pitkän halauksen studion ulkopuolella, kiertuebussin edessä. Suutelen naista vielä viimeisen kerran, ennenkuin pitää lähteä.

"heippa rakas, rakastan sua."
Sanon haikeana.

"niin mäkin rakastan sua. moimoi."
Y/n sanoo.

Vilkutamme toisillemme, kun nousen bussin kyytiin. Vaikeuksista huolimatta pystyimme kuitenkin vähän hymyilemäänkin.

Bussi lähtee liikkeelle. Istahdan Ollin viereen penkille. Huokaisen syvään, mutta asetan sitten airpodit korviini ja alan kuunnella musiikkia. Se on yksi tehokkaimmista lääkkeistä maailmassa.

Tunnen kosketuksen olkapäälläni ja huomaan vierustoverini Ollin suun liikkuvan. En kuule tuota kunnolla musiikin läpi, joten otan toisen kuulokkeen pois korvaltani.

"mitä sä sanoit?" Kysyn.

"sitä vaan, että kyllä se siitä. onhan se varmasti raskasta, kun näytätte olevan niin rakastuneita. mulle saa purkaa mieltään, jos tarve vaatii ja eiköhän nää muutkin kuuntele."
Olli lohduttaa.

"joo tottakai kuunnellaan."
Joel sanoo.

Tuo istuu meitä vastapäätä Porko vieressään.

"mites se teidän neuvolakäynti sujui?" Tommi kysyy.

Tuo istuu käytävän toisella puolella Jannen ja Santerin kanssa.

"tosi hyvin. nähtiin meidän vauva ultrassa. mulla on itseasiassa kuva mukana, haluutteko nähdä?"
Kysyn hymyillen.

Saimme kolme ultrakuvaa, joista yksi on jääkaapin ovessa minun luonani ja toinen Y/n:in omassa säilössä. Kolmas on minulla.

"omg joo näytä!" Joonas hihkuu.

Kaivan pörssistäni kuvan ja ojennan sen ensimmäisenä Ollille. Hän katsoo kuvaa hymyillen ja laskee sen kaikkien nähtäväksi.

"voi, se on vielä ihan pieni."
Tommi toteaa.

"tommonen pikku pallero."
Joonas lässyttää.

Naurahdamme, vaikka onhan se suloista. Saahan Joonas olla vauvasta innoissaan, eikä siinä mitään väärää ole. Joonas nyt on vain.. Joonas.

"ens keväänä tää sit vissiin syntyy?" Joel kysyy.

"joo, joskus huhtikuussa."
Nyökkäilen.

"aika siistii et äijästä tulee faija."
Joel hymähtää.

"sanopa muuta." Hymähdän.

"eiköhän se hymy hyydy siinä vaiheessa ko pitää vaihtaa paskavaippoja." Joona sanoo.

"meinasin sanoa samaa."
Mikko naurahtaa.

He ovat porukan ainoat isät ensi kevääseen saakka. Jontikka ja Nykänen maalailevat jatkuvasti jotain kauhukuvia seinille lapsien saamisesta. Saa nähä uskaltaako nää muut ees hankkia lapsia..

"mutta onhan tuossa meidän Nikossa ihan potentiaalista isukkia kuitenki." Mikko toteaa.

"no sehän on kiva kuulla."
Tirskahdan.

"kyllä susta tulee oikeasti hyvä isä. mut lapsen saaminen on aika iso juttu." Joona sanoo.

"jep, onhan se. mut mä en halua ottaa turhia paineita tai stressata liikaa tän pienen ihmeen takia." Hymähdän.

Joona taputtaa minua olkapäälle ja keskittyy mitä luultavimmin selaamaan ottamiaan kuvia.

Asetan itsekin airpodit korviini takaisin ja jatkan musiikin kuuntelua.

--

"perillä!" Tommi huudahtaa.

Raotan silmiäni.. Nukahdinko mä?
Näköjään. Nostan pääni varoen Ollin olkapäältä pois, johon hän yllättäen heräilee. Kauhukaksoset ovat näemmä jo valmiina poistumaan bussista, samoin crew. Aleksi on vissiin vessassa, kun ovi näyttää olevan lukossa.

"Ale, ethän kakkaa sinne?"
Mikko koputtelee ovea.

"pakko, ihan järkky hätä!"
Aleksi huudahtaa.

"no, eihän sille mitään voi. bussinkuljettaja siivoaa sitten."
Mikko toteaa.

Bussinkuljettajana meillä on Jarkko, kokenut kuljettaja ja hänen kyydissään on ollut paljon monenmoista porukkaa. Hän ei ole kuulemma ainakaan vielä pelästynyt meitä. Sitä päivää odotellessa..

"tilanne on nyt siis se, että saavutaan keskustan Scandiciin jossa meillä on huoneet yhdeksi yöksi." Santeri selittää mikrofoniin bussin etuosassa.

Onneksi sentään jossain välissä kiertuetta meillä on sänky selän alla. Osa reissusta tulee olemaan luokkaa tätä: matkataan uuteen kaupunkiin, keikka ja kohti seuraavaa kaupunkia.

Grindaamista tiedossa siis.

--

Huonekaverikseni valikoitui perinteisesti Aleksi. Tuo on suihkussa, kun minä juttelen Y/n:in kanssa puhelimessa. Hän on menossa piakkoin iltavuoroon.

"missä hotellissa ootte?" Y/n kysyy.

"tässä tampereen keskustassa, scandicissa." Sanon.

"okei. mikä toi taustalla oleva kohina on?" Y/n kysyy huvittuneena.

"Ale on suihkussa." Hymähdän.

"aa okei." Y/n naurahtaa.

"mutta joo, parin tunnin päästä keikka pakkahuoneella. lähetään kohta sinnepäin vähä treenaileen." Sanon

"pitäkää kivaa."
Y/n sanoo lempeästi.

"no ihan varmasti pidetään."
Hymyilen.

"mulla on ikävä sua." Y/n sanoo.

"samat sanat. mut hei, me pärjätään kyllä." Lohdutan.

"niinpä. mutta mun pitää alkaa lähteä töihin, rakastan sua."
Y/n sanoo.

"rakastan sua myös, työniloa." Hymähdän.

"voi kiitos rakas, sitä samaa.
moikka!" Y/n hymähtää.

"heippa!" Huikkaan.

Suljen puhelun ja lasken puhelimen yöpöydälle, hieroen kasvojani.

Tästä tulee haastava reissu.

-
sanat: 644

ei ollukaan niin helppoa olla toisesta erossa 🤭