Langennut langenneeseen [finnish]

Luku 14.

" Ei tämä auta. "
Valitin Diegolle ja avasin silmäni.
Diego huokaisi lyhyesti, mutta piti silmiään kiinni.
Olimme menneet junan kiskoille istumaan ja harjoituttamaan voimieni hallintaa, mutta en kyennyt keskittymään. Tälläkin hetkellä voisin olla Niclaksen kanssa jossain, mutta ei. Istuinkin kiskoilla meditoimassa, vaikka olisi tärkeämpää tehtävää. Niclas oli elossa, mutta ei kunnossa, ainakaan sen perusteella mitä Morgan näytti minulle. Voisin yrittää puhua vanhemmilleni tai sitten pakoilla heiltä. Mutta Diegolle minun oli kerrottava sillä kaikkien kohtalo voisi olla minun käsissäni ja jos tässä kävisi köpelösti, se olisi minun syytäni.
" Sinun olisi syytä tietää jotain... " Aloitin, mutta Diego keskeytti minut painamalla sormensa huulilleni. Katsoin häntä kummissani ja tiesin ettei tässä kävisi hyvin. Diego naurahti ja tuli lähemmäs. Menin jostain kumman syystä paniikkiin ja lennätin Diegon ilmaan kättä heilauttamalla. Hän sai pysäytettyä lennon minkä aiheutin, mutta laskeutui viereeni sulavasti.
Diego nauroi hetken ja palasi mietteisiinsä. Hän ärsytti minua tahallaansa taas.
" Mistä tuossa oli taas kyse? " Kysyin ääntäni korottaen.
" Piti vain testata. " Diego sanoi virnistelen ja kohotamalla toista kulmakarvaansa viekkaasti. Pörähdin itsekin nauramaan, mutta lopetin lyhyeen.
" Niinkuin olin sanomassa, minulla on tärkeää asiaa sinulle." Aloitin, mutta Diego hiljensi taas minut ja laittoi kätensä kaulani taakse.
Pidätin henkeäni, kunnes hän otti kätensä pois.
Hän piteli koruani kädessään ja samassa kosketin kaulaani, joka tuntui nyt tyhjältä.
" Kerro asia päässäsi ja minä luen sen. "
Diego sanoi ja samassa mieleeni putkahti jokainen asia minkä näin ja koin eilen. Diego henkäisi näyn kohdalla, mutta jatkoi. Kun olin näyttänyt kaiken, pystytin mieleeni muurin ja ojensin käteni saadakseni korun. Diego antoi sen välittömästi ilman pelleilyä, mikä suorastaan pelotti minua. Koru oli taas kaulassani ja Diego mietteissään.
" Meidän pitää palata takaisin kaupunkiin ja mennä Kazimirin puheille. " Diego sanoi ja nousi seisomaan. Nousin perässä, mutta en lähtenyt liikkeelle. Halusin kokeilla erästä juttua.
" Diego! " Huusin.
Hän kääntyi välittömästi ympäri.
" Ota kiinni jos saat! " huusin perään ja nousin lentoon.
Tunsin itseni niin kevyeksi, kun lensin linnun lailla ilmassa. Nopeasti ja sulavasti. Kuulin Diegon nauravan ja pian hän olikin rinnallani.
" Minähän sanoin, että olen aina rinnallasi. " Hän sanoi ja väläytti häikäisevän hymyn. Nopeutin vauhtiani, mutta Diego teki saman.
Lensimme kilpaa ja juuri aseman kohdalla Diego nappasi käsistäni ja veti minut itseään vasten. Vauhtimme kiihtyi sen seurauksena ja kiisimme aseman ohitse.
Olin pitkästä aikaan iloinen ja nautin olostani.
Teimme pienen käännöksen ja palasimme asemalle.
Kun astuin maahan jalkani tärähti ja horjahdin. Mutta Diego sai minut tietenkin kiinni. Hän piti kättään vyötärölläni vielä hetken kunnes irrottauduin irti.
" Tämä ei ole oikein. " sanoin hänelle ja osoitin Diegoa ja itseäni. Hän tuli taas luokseni, mutta pistin käteni väliin.
" Tiedän. " Diego huokaisi. " Mutta en kadu päätöksiäni. En sitä, että tutustuin ja ihastuin sinuun. " Hän jatkoi ja sen jälkeen toivoin ettei hän olisi sanonut noin. Omat tunteeni olivat sekaisin kaiken jälkeen enkä tiennyt mitä tunnen häntä kohtaan.
Niclas oli kuitenkin tärkeä henkilö entisessä elämässäni niin kauan kuin se kesti. Sitten minulla välähti.
Niclas asui kahden muun henkilön kanssa, jotka olivat varmasti langenneita myös.
Klara ja Vlad olivat Niclaksen hyviä ystäviä ja he tiesivät toivottavasti mitä tehdä.
" Kuule selvitetään tämä myöhemmin, koska tiedän ketkä saattavat auttaa meitä. " sanoin Diegolle ja lähdin kävelemään. Hän katsoi minua kysyvästi, mutta en sanonut muuta.

" Sekö on suunnitelmasi? Kutsumme heidät tänne ja lähetämme kuolemaan." Diego valitti. Suunnitelmassani oli vähän reikiä ja en ehkä suunnitellut sitä loppuun, mutta haluan silti heidät tänne.
" He varmasti haluavat Niclaksen ehjänä takaisin, joten he lähtevät kanssani hakemaan hänet. " vastasin päättäväisesti takaisin.
" Minä menen hakemaan Niclaksen ja sinä jäät tänne. Laitan Klaralle viestin heti. "
Katsoin Diegoa tyrmistyneenä, kun hän sanoi jättävänsä minut pois. En hyväksynyt sitä.