Luku 1.

4.9K 148 18
                                    

" Hei anna jo olla, se on pian valmis. " Jessica tiuski kun liikkuttelin päätäni ja yritin laittaa hiussuortuvan paikalleen, joka tuli pois korvan takaa aina kun laitoin sen takaisin. Luovutin ja käännyin Jessicaan päin, joka otti pinnin hihastaan ja kiinnitti hiuksen paikalleen.
" Kiitti " sanoin ja käännyin peiliin päin. Hiukseni olivat nutturalla ja sininen hiusdonitsi piti kaiken kasassa. Minulla on tummanruskeat hiukset, jotka olivat pitkät ja kiharat, Jessicalla oli lyhyet, kirkkaansiniset hiukset. Tarkistin vielä meikkini jota oli kevyesti, mutta sopivasti. Lähdimme pois tyttöjenvessasta viimeiselle tunnille.
Oli luokanvalvojan tunti, joka oli pelkkää kuuntelemista ja puhumista. Istuimme Jessican kanssa perällä luokkaa ja kirjoittelimme toisillemme viestilappuja. Jessica vieritti lapun eteeni.
' Ootko kuullu jo uudesta pojasta, joka aloittaa koulun maanantaina meidän luokassa '
Pudistin päätäni ja kirjoitin lappuun.
' Mistä kuulit? '
' Alice kertoi, hän oli tutkinut isänsä kansioita. '
Alice on rehtorin tytär ja onnistuu aina livahtamaan isänsä huoneeseen pienen kokonsa takia.
' No se nähdään maanantaina, onneksi on perjantai ettei tarvitse odottaa kauan. ' Jessica lisäsi ja taittoi keskustelulappumme. Lopputunti meni kun opettajamme Mr. Hansky jakoi papereita ja keskusteli tulevista talvitansseista joihin oli enää kuukausi.
Kello löi tasan kolme ja kaikki huokaisivat helpotuksesta lähtiessään ulos luokasta. Lähdimme parkkipaikalle etsien autoani, joka oli kadonnut muiden autojen taakse. Löysimme autoni ison maastoauton takaa, jonka omisti ärsyttävä serkkuni Jack. Jack on pitkä ja lihaksikas,musta hiuksinen ja sinisilmäinen, (mikä on muiden mielestä ihana piirre), lisäksi hän on koulun paras futiksen pelaaja. Jack nojaili autoonsa jutellen tyttölaumalle, joka oli hänen ympärillään. Tungimme tiemme heidän ohitse kunnes nimeni huudettiin. Jack tuli minua päin virnuillen ärsyttävää hymyään ja vielä ärsyttävämpää kävely tyyliään.
" Hei Maia, sattuisko sulla olemaan paria röökiä mukanas?" Tuijotin Jackia hämmästyneenä ja lisäsin mielessäni listaan lisää ärsyttäviä piirteitä Jackistä.
" Ensinnäkin ei ole ja toiseksi se on erittäin tyhmää ja epäcoolia jos sitä luulet. " sanoin ja käännyin ympäri.
" Hei se oli vaan vitsi. " Jack sanoi ja katsahti tyttölaumaan päin takanaan ja virnisti heille "söpön" hymynsä. Lähdin pois paikalta ja kiersin oman autoni kuljettajan paikalle ja Jessica meni pelkääjänpaikalle. Jack ei kiinnittänyt enää huomiota muuhun kuin tyttölaumaan, niin kurvasin pois paikalta.
" Oonko jo sanonut, että sun serkku on äklö? " Jessica sanoi naurahtaen.
" Ja ärsyttävä, itsekeskeinen ääliö. Kyllä kaikki ollaan käyty lävitse, mutta löysin taas yhden piirteen siitä, joka oksettaa. " sanoin ja kiihdytin vauhtia seitsemäänkymppiin. " Musta tuntuu, että nyt me ollaan ansaittu vaahtokarkkikaakaot, joten parkkeeraa tonne. " Jessica osoitti kahvilaa, jossa käymme melkein joka perjantai. Kahvilassa oli meidän lisäksemme muutama muu oppilas, mutta meidän paikkamme oli vapaana perimmäisessä nurkassa. Jessica lähti tilaamaan, kun taas minä menin varaamaan paikkamme ja ilmoitin viestillä Alicelle missä olimme. Jessica saapui kahden kaakaokupin ja korillisen mustikkamuffinnssien kanssa. Otin yhden muffinssin korista ja käärin paperin pois ja haukkasin ison palan. Otin siemaisun kaakaosta ja pureskelin rauhassa, kun Jessica sillä välin penkoi reppuaan. Nieltyäni palasen katsoin Jessicaa kysyvästi, kun hän tuijotti tyhjyyteen, jota hän teki aina kun mietti tarkkaan. Hetken odottelun jälkeen Jessica tonki repustaan vihon ja sieltä lapun. " Ahaa löysinhän sen, täältä me ostetaan tanssiaispuvut. " Jessica osoitti lappuun jossa luki:
' Madame Customsin tanssiaispuvut puoleen hintaan! '
Madame Custom oli kaupungin paras ompelija, vaikka olikin jo vanha, hän osasi tehdä loistavia pukuja. Pienenä hän oli tehnyt Jessicalle ja minulle prinsessamekot ja niihin keijusiivet. Sen jälkeen kuljimme viikon prinsessamekoissa jahdaten poikia meille prinsseiksi.
Alice tuli viiden minuutin päästä, isot silmälasit ja koulupuku päällä. Alice ei oikeasti tarvitse laseja, mutta käyttää feikkejä. Alice on hieman outo, mutta se on juuri parasta hänessä.
" Heippa tytsyt, mustikkamuffineja taas? " Alice kysyy ja istahtaa viereeni vihreälle, puiselle penkille, jossa on kultaiset reunukset ja pehmeät istuimet, jotka sopivat hyvin kahvilan teemaan. Kahvila itsestään oli vanha ja täynnä kylttejä eri paikoista. Seinät olivat piristävän vihreät ja pöydät viininpunaiset. Alice otti korista muffinin ja rupesi nakertamaan siitä pieni paloja, samalla kun hän otti kirjoja repustaan. Söin muffinini ja juomani loppuun ja kävin läksyjen kimppuun.
Puolentoistatunnin päästä olimme syöneet koko korillisen muffinsseja ja tehneet suurimman osan läksyistä. Kello oli pian viisi ja äiti tulisi kohta kotiin, mikä oli minun merkkini mennä kotiin. Keräsin kamppeeni ja lähdimme Jessican kanssa autoani kohti. Oli ihana lokakuinen ilta, kun lehdet olivat tippuneet ja muuttuneet kauniin värisiksi. Autoni, vanha Volvo, oli parkeerattu kahvilan nurkan taakse, jonne ei kukaan yleensä parkkeerannu, koska halusivat ovien luota paikan.
Matkalla heitin Jessican kotiinsa ja suuntasin pitkin ylämäkeä, Synkeän kadulle päin jossa asuin. Talomme oli omakotitalo jossa oli kaksi kerrosta ja pieni parveke oven yläpuolella. Äidin auto oli jo pihassa ja keittiössä paloi valot. Aina kun katsoin meidän viereistä taloamme, menin kananlihalle. Talo oli rakennettu 1800- luvun loppupuolella ja se oli ollut joskus vitivalkoinen, mutta nyt se oli harmaa ja synkkä. Siellä ei ole asunut kukaan moneen vuoteen, mikä teki siitä vielä pelottavamman. Parkkeerasin autoni äidin auton viereen, joka oli myös Volvo, mutta uudempi. Menin sisälle ja laitoin takkini naulakkoon ja heitin avaimeni kulhoon. Äiti söi keittiössä voileipiä ja luki lehteä. Lähdin hiippailemaan yläkertaan, mutta äiti huomasi minut puolivälissä.
" Hei kulta, miten koulussa meni? "
" Hyvin, olin Jessican ja Alicen kanssa kahvilassa. " sanoin ja käännyin meneäkseni huoneeseeni, mutta äiti pysäytti minut taas. " Menen huomenna kokoukseen ja olen yön poissa, mutta isäsi on kotona siihen menneessä. "
Nyökkäsin ja lähdin.

Langennut langenneeseen  [finnish]Où les histoires vivent. Découvrez maintenant