Langennut langenneeseen [finnish]

Luku 11.

Hätkähdin hereille hiestä märkänä. Pihalla satoi rankasti ja oli alkanut ukkostamaan. Nousin ylös ja suuntasin vessaan. Täytin vesilasin täyteen ja kulautin kaiken kerralla kurkustani alas. Yöpöydällä oleva kello näytti neljää yöllä, mutta minulla oli silti virkeä olo. Olin nukkunut viisi tuntia, mutta se oli riittänyt niinkuin aina kouluaikoina. Ja siitä muistinkin, että loma loppuisi huomenna ja olisi aika mennä kouluun. Paitsi vain, että olin poissa kotoa ja koulu oli kaukana, enkä päässyt täältä pois.
Menin takaisin sänkyyn ja suljin silmäni.

Heräsin naama tyynyssä ja niskat jumissa. Olin nukkunut loppu aamun huonosti sateen takia. Toivoin voin pääseväni pian takaisin normaaliin elämääni vaikka tiesin, että enää siihen ei olisi paluuta. En tiennyt mitä tekisin Diegon ja Niclaksen kanssa, mutta suurin ongelma oli, että mitä tein itseni kanssa. Halusin käyttää ja oppia voimiani, mutta toisaalta halusin vain unohtaa kaiken. Mutta nyt keskityin vain nousemaan ylös sängystä.
Pidin silmiäni kiinni kun nousin istumaan ja vedin hiukset ponnarilta vapaiksi.
" Hei kaunokainen. "
Avasin silmäni ja Diego istuikin vieressäni. Säikähdin niin, että kiljaisin lujaa ja tömähdin lattialle. Diego naureskeli taas kun kömmin ylös.
" Mitä teet huoneessani?! " Huusin Diegolle ja tuntui siltä, että huudan usein hänelle.
Nyt tein sen mitä eilen halusin tehdä ja otin lampun käteeni. Heitin sen voimalla Diegoon päin, mutta hän kumartui alaspäin juuri ja juuri ja lamppu hajosi palasiksi. Diego nousi ylös siistinä ja puhtaana juhlapuku päällään. Katsoin häntä kysyvästi, mutta hän vain nauroi. Mikä häntä vaivasi kun hän vain nauroi ja virnisteli minulle. Ja tietenkin yritti vietellä minut.
" Diego, mitä teet huoneessani? " Kysyin vihaisesti matalalla äänensävyllä.
" Tulin valmistamaan sinut suunnitelmien alkuun. Yksi palvelijoista tulee tänne ja tuo sinulle mekon. Laita se päälle ja valmistaudu. "
Diego sanoi ja lähti vikkelästi pois huoneesta.
Hienoa, se kertoikin paljon miksi hän stalkkasi minua.
Menin kylpyhuoneeseen ja tein normaalit aamutoimeni, mutta kun tulin pois, palvelija odotti oven luona ja sängylleni oli laitettu mekko.
Palvelija oli se sama tyttö kuin ennekin, mutta nyt hän hymyili enemmän ja puhui minulle. Hän kehotti syömään tuomansa ruuat ja auttoi laittamaan hiukseni.
Hiukset olivat tiukalla nutturalla ja molemmilla puolilla roikkui kiharat hiussuortuvat. Seuraavaksi palvelija auttoi pukemaan minulle violetin cocktail-mekon, jonka yläosa oli täynnä ruusuja ja helma oli pöyheä. Se oli hieno ja juuri sopivan kokoinen, mutta minua epäilytti.
Kun olin valmis istuin sängylläni kun palvelija odotti oven vieressä.
Hiljaisuus oli kiusallista joten päätin virittää keskustelua.
" Mikä on nimesi? " Kysyin palvelijalta, joka hymyili minulle ja tuli luokseni.
" Olen Annabelle, hauska tutustua. " hän sanoi ja ojensi kätensä.
Ojensin omani ja kättelin häntä sanoen nimeni samalla.
" Kauanko olet ollut täällä? "
Annabelle mietti hetken ja harkitsi vastauksena tarkasti.
" Viisitoista vuotta. Olet nuorin vierailijamme täällä. " Hän sanoi hymyillen, mutta oma hymyni hyytyi.
" Oletteko napanneet muitakin ihmisiä? Vallanko vuoksi? " Kysyin takerrellen ja kurkkuani kuivasi. Nyt Annabelle kalpeni myös ja perääntyi pois.
" Unohda, että sanoin mitään. Luulin sinun tietävän mitä nyt on tapahtumassa. " Hän sanoi vaisusti pää kumarassa.
Se mitä nyt oli tapahtumassa ei lupaisi hyvää.

Ovi aukesi ja sisään tuli Niclas ja Phil.
Niclas otti käsivarrestani kiinni eikä katsonut minuun päinkään.
Tiesin kuitenkin, että hänen täytyi esittää välinpitämätöntä, mutta tämä meni jo överiksi kun hän suorastaan raahasi minua käytäviä pitkin.
Phil kulki edessämme ja Annabelle tuli takana.
Pysähdyimme Kazimirin toimiston eteen odottamaan. Ei mennyt kauaa kun ovi avattiin ja huone oli täynnä ihmisiä Kazimirin ympäröimänä. Minut ohjattiin sivulle odottamaan muiden ihmisten poistumista Niclas vierelläni.
Lopulta kaikki olivat lähteneet ja Diego oli ilmestynyt vierelleni.

" No niin Maia, hyvä olet valmis. Tuokaa tyttö tänne. " Kazimir sanoi napauttaen sormiaan ja minua kuljetettiin hänen viereensä. Seisoin jäykkänä ja pian eteemme kuljetettiin kamera. Diego seisoi vieressäni pitäen kädestäni kiinni vähän puristaen. Niclas oli jäänyt sivulle odottamaan.
Minua hermostutti sillä eteemme tuli myös iso tietokoneruutu ja siihen ilmestyi isäni kasvot.
Alas tuli meidän kuvamme tällä hetkelllä ja tajusin, että he soittivat videopuhelua.
Isä kalpeni nähdessään minut ja nousi tuolilta. Pian hän istuutui takaisin ja hänen viereensä tuli äitini.
Äiti katsoi minua kauhuissaan ja tajusin hänen pian katsovan Diegoa vieressäni. Isäni murahti.
" Hei vain enkeli. Nyt on neuvottelun aika tai tämä enkeli saa kärsiä. " Kazimir sanoi ja otti kädestäni kiinni ja suustani pääsi kiljahdus.
" Jos vahingoitatkaan tytärtäni, vannon, että sinä ja sinun alamaisesi saavat kärsiä. " Isä vastasi takaisin matalalla ja uhkaavalla äänellä. Kazimir vain naurahti ja päästi irti. Peräännyin Diegon luo ja hän otti hellästi kädestäni kiinni.
Tajusin ruvenneeni itkemään kun tunsin märät poskeni.
" No jutellaanpa sitten kahden. Diego vie hänet hänen huoneeseensa. "
Kazimir heilautti kättään ja ovet aukesivat.
Katsoin ruutuunpäin ja näin siinä äidin itkevän ja isän murheelliset kasvot.
Minua alkoi raivostuttaa komentelu ja panttivankina oleminen. Pian täytyinkin voimasta ja kättäni alkoi kihelmöidä jo ennen kuin ehdin tehdä mitään.
Heilautin kättäni ilmassa Kazimirin suuntaan ja pian hän lensikin suoraan ikkunaa päin. Ikkuna ei hajonnut, mutta Kazimir näytti vihaiselta. Isä katsoi minua kauhuissaan, mutta minä vain virnistin hänelle. Diego puristi kättäni ja yritti vetää pois. Väänsin vastaan kunnes Niclas tuli apuun myös sillä Diego ei pärjännyt minulle.
Sitten he raahasivat minut pois huoneesta. Katsahdin vielä Kazimiriin päin ennenkuin minut vietiin pois ja näin hänen kasvonsa. Hän virnisti ilkikurisesti ja minua alkoi kaduttaa paljastamalla, että olin löytänyt voimani.

Istuin huoneessa sängylläni ja Niclas ravasi edestakaisin edessäni. Diegon oli pitänyt palata takaisin, mutta Niclas sai jäädä vahtimaan minua.
" Anteeksi... " piipitin hiljaa. Niclas oli selvästi hermostunut, mutta hän ei kertonut mitään minulle.
Viimein Niclas pysähtyi ja tuli luokseni.
" Meidän täytyy keksiä jotain, sillä nyt alkaa tapahtua. Kazimir käyttää sinua hyväkseen nyt kun tietää voimistasi ja samoin vanhempasi tietävät. "
" Mutta eivätkö he tule hakemaan minua? " Kysyin hämmästellen. Kai enkeleillä oli ylivoima?
" Eivät he voi. He ovat kaukana meistä ja me saamme tietää heti jos he lähestyvät tätä paikkaa. "
Nyt minä ravasin huonettani pitkin.
Mekko oli yhä päälläni ja se alkoi ärsyttää. Menin kylpyhuoneeseen vaihtamaan rennot vaatteet ja tultuani takaisin Niclas makasi sängyllä silmät kiinni.
Hän näytti niin suloiselta nukkuessaan ja rauhalliselta. Menin hänen viereensä makaamaan ja suljin omat silmäni.

*pamahduksia*
*huutoa*

Silmäni rävähtivät auki ja ainut asia minkä tajusin sillä hetkellä oli se, että olin liekkien vankina, yksin. Niclas ei ollut huoneessani enää ja nyt täällä oli tulipalo. Minua yskitti ja tuntui kuin painautuisin maata kohti, mutta en saanut luovuttaa.
Kaikki paikat olivat saarrettu, mutta terassi oli ainut vaihtoehtoni. Avasin terassin ovet ja tunsin jo kuinka liekit voimistuivat. Minulla oli jo kuuma ja hengittäminen vaikeaa.
Katsoin parvekkeeltani alas ja siellä näin ihmiset, jotka ihmettelivät tapahtumaa ja langenneita, jotka juoksivat sisälle vähä väliä tuodessaan toisen henkilön pois.
Olin paniikissa sillä liekit ampaisivat terassille, että olin taas ansassa.
Otin tukea kaiteesta ja olin jo valmis hyppäämään alas täältä, mutta Diego lentää eteeni.
" Hyppää Maia! " Diego huusi minulle, mutta en tajua miksi minun pitäisi hypätä varmaan kuolemaan. Katsoin Diegoon ymmälläni kunnes hän huusi:
" Luota minuun. "
Muuta en tarvinnut ja pian lensinkin ilmassa. En ylöspäin vaan alaspäin.
Olin ihan rauhassa silmät suljettuna ja odotin Diegon nappaavan minut.
Tunsin jonkun painavan minua itseään vasten ja tiesin olevani Diegon sylissä.
Avasin silmäni ja olimme maassa ihmisten ympäröimänä. Silmissäni alkoi pimenemään ja viimeisenä kuulin Diegon huutavan nimeäni.

// Mitä ihmettä n. 1390 katsomiskertaa jo! Kiitos kaikille! :3