Langennut langenneeseen [finnish]

Luku 3.

Katsoin Niclasta lumoissani huomattuani hänen silmänsä. Ne olivat ruohon vihreät ja mitä pidempää tuijotin häntä, sitä syvemmälle upposin. Niclas katsoi minua lempein silmin ja hymy kaarellaan, huomattuaan katseeni. Ryhdistäydyin ja käänsin katseeni maahan, sillä olin punainen kuin tomaatti.
" Olen Maia." sain sanottua ja uskalsin sitten nostaa katseeni takaisin Niclakseen, joka katseli minua edelleen. Laitoin laukkuni olalleni ja käännyin Niclakseen päin.
" Kaunis nimi kauniilla neidolla."
Niclas sanoi ja kääntyi lähtemään. Olin jähmettynyt paikoilleen etten voinut mennä hänen peräänsä ja vastata jotain. Mutta kun pääsin ulos luokasta hän oli kadonnut muiden sekaan. Joku tarttui minua käteen ja alkoi raahata minua vessoja päin, mutta tiesin jo kuka se oli ilman katsomista. Jessica lukitsi vessan oven ettei kukaan muu päässyt sisään ja alkoi rampata edes takaisin pientä käytävää.
" Kerro Jessica, mitä on tapahtunut tällä kertaa." kysyin, jotta Jessica kertoisi asiansa.
" Näin juuri sen uuden pojan ja et uskokkaan kuinka komea se on." Jessica suorastaan huusi sanat suustaan. " Se käveli mua vastaan ja katsoi mua hetken, että musta tuntu että sulan kohta."
Katsoin Jessicaa ja päätin kertoa englannin tunnista.
Jessican suu loksahti auki kun kerroin mitä oli tapahtunut. Heti kun Jessica oli tajuissaan, lähdimme luokanohjaajan tunnille, jossa meidät esiteltäisiin Niclakselle.
Kun saavuimme luokkaan, Jessican epäonneksi, mutta minun onneksi, Niclas ei ollut luokassa. Istuimme tavallisille paikoille ja kiersin katseeni ympäri luokkaa etsiäkseni Niclasta, mutta hänestä ei näkynyt jälkeäkään. Ehdimme jutella hetken, kunnes Mr.Hansky tuli ovesta sisään Niclas perässään. Huomasin vasta nyt kuinka pitkä Niclas oli ja käsivarsista huomasi, että hän oli käynyt salilla.
" Maia lopeta tuo kuolaaminen jo ennenkuin joku huomaa." Jessica tirskutti korvaani.
" En minä kuolaa. " sanoin ja pyyhin suutani varmistaakseni etten kuolannut. Mr.Hansky meni pöytänsä taakse ja otti pinon papereita, ojensi ne Niclakselle ja osoitti Niclasta menemään edessäni olevalle penkille. Niclas otti paperit ja kun katseemme kohtasivat, Niclas väläytti pienen, söpön virneen ja käännähti selin minuun, kun istahti tuolille. Jessica tirskui vierelläni ja tökki olkapäätäni, kun minä taas peitin kasvoni hiuksiini.
Mr. Hansky käski Niclasta kertoa itsestään jotain.
" Okei, no olen Niclas, tulin Lontoosta tänne, mutta synnyin täällä Denverissä." Niclas kertoi ja istui takaisin tuolille. Mr. Hansky nyökkäsi ja jätti lisäkysymykset välistä. Meille jaettiin monisteet, missä oli talvitanssiaisten työlistat ja me olimme juuri se luokka, joka joutuu tekemään koristelut.
" Minä jaan parit, jotka tekevät tietyn alueen koristelut ja pareissa ei poikkeuksia. Jessica ja Jack, Rick ja Natasha, Alice ja James, Maia ja Niclas, Kaz ja Miranda, Lily ja Kelvin. Loput, joiden nimeä ei sanottu, tulevat täältä hakemaan pihakoristelaput." Mr.Hansky sanoi ja toi jokaisen pöytään paperin.
" Äh, sulla kävi niin tuuri, mä sain sun serkkus, joten toivota onnea." Jessica sanoi ärtyneenä ja meni Jackin luo, joka flirttaili Lilylle ja Mirandalle.
Niclas kääntyi tuolissaan ja nojasi päätään kyynärvarsien varassa. Hän siirtyi lähemmäs pulpettiani niin että tuolin selkänoja osui siihen. Rykäisin ja yritin ryhdistäytyä, mutta huomioni herpaantui koko ajan Niclaksen silmiin. " Me saatiin ovensuu koristeltavaksi, että onko ideoita?" Kysyin ja piirtelin paperin nurkkiin viivoja.
" No, tanssiaisten aihe on talvi, joten jos tekisimme lumihiutaleita oven suuhun roikkumaan?" Niclas ehdotti ja minä kirjoitin sen paperiin.
" Onko sinulla jo pari tanssiaisiin?"
" Okei, mitä tämä nyt on? Tavattiin vasta ja pyydät nyt jo tanssiaisiin, vaikka ei edes tunneta." sanoin nauraen. Niclas naurahti ja katsoi minua taas suoraan silmiin.
" No, pitäähän noin kaunista neitoa kutsua tanssiaisiin, kun olet vielä vapaana." Niclas sanoi ja iski silmää. Mutta mistä hän tiesi ettei minulla ollut paria tai etten muka olisi yhdessä jonkun kanssa.
" Ethän sinä voi tietää onko minulla paria vai ei."
" Onko sinulla?" Niclas virnisti kun pudisin päätäni.
" No onko meillä treffit?" Hän sanoi ja nojasi käsiään pulpettiin.
" Ei" tokaisin ja sain Niclaksen näyttämään hämmentyneeltä.
" Koska en tunne sinua hyvin, että kysy myöhemmin uudestaan." jatkoin. Katsoin nopeasti ympärilleni ja huomasin, että kaikki muut olivat ihan hiljaa ja kuulleet keskustelumme lopun. Mr. Hansky käski kaikkien mennä takaisin paikoilleen ja tuoda idea-laput hänelle tarkistettavaksi. Niclas otti paperin käsieni alta ja lähti viemään sitä opettajalle. Jessica ryntäsi viereeni äkkiä ja melkein kaatui tuolissaan. " Mitä ihmettä Maia?" Jessica tiuski vieressäni, loput kaksikymmentä minuuttia tunnista, jotka tuntuivat kestävän ikuisuuden.

Tunnit matelivat hitaasti ja minne tahansa menin Niclas oli aina paikalla. Menimme Jessican kanssa kirjastoon suunnitelemaan talvitanssiaisten ruokapöydän koristeluja, joita Jessica ei ollut saanut suunniteltua Jackin kanssa. Lisäsin Niclaksen ja minun suunnitelmaan yksityiskohtia.
Viideltä olin jo kotona syömässä kanawokkia, jonka kävin ostamassa thairavintolasta kotimatkalla. Istuin yksin keittiössä ja äiti tulisi vasta illalla kotiin, joten minulla oli paljon vapaa-aikaa. Ulkona oli viileä ja poutainen sää. Syötyäni otin piirrustusvihkoni ja puin syystakin päälle. Hain lyijykynän ja lähdin ulos. Menin talomme vieressä olevaan isoon omenapuuhun, josta oli kaikki lehdet tippunut, ja kiipesin korkealle ja tukevalle oksalle. Piirsin viereistä autiota taloa, joka kiehtoi minua syvästi.
Yhtäkkiä kuului kuorma-autojen ja moottoripyörän ääniä. Kurotuin oksalla korkeammalle ja huomasin kuinka autoja lähestyi taloamme kohti. Kuorma-auto pysähtyi aution talon luo ja mies hyppäsi kyydistä, otti kyltin autosta ja laittoi sen pihaan. Moottoripyörä pysähtyi talon eteen ja ajaja lähti menemään sisälle.
Seurasin tapahtumaa puun oksalta ja vähitellen menin alemmas. Kun olin muutaman metrin päässä maasta hyppäsin salamana nurmikolle. Pyyhin ruohot housuistani ja menin aution talon nurkalle. Miehiä meni ja tuli talosta kantaen uusia että vanhoja kalusteita. Moottoripyöräpoika tuli talon sisältä ja meni pyöränsä luo. Hän otti kypärän pois päästään ja heilautti mustia hiuksiaan.
Niclas.