"Onko sulla viikonloppuna jotain ohjelmaa muuten?" Jungkook kyseli heidän sulkiessaan kahvilaa jälleen pitkän, mutta nopeasti vierähtäneen työviikon jälkeen.
"Ei mulla koskaan mitään erityistä, kotona varmaan vaan. Mitä siitä?" Song-i vastasi ja innostui jo etukäteen tietäessään, että Jungkook ehdottaisi hänelle takuulla jotain. Miksikäs muutenkaan hän kysyi?
"Jiminin veli on tulossa Japanista tyttöystävänsä kanssa tänne ja niillä on vuokramökki, jonne mahtuis ienemmänkin vieraita. Ollaan menossa Taehyungin ja Jiminin kanssa niin mietin ehdottaa, että ehkä säkin haluisit tulla?"
"Toihan kuulostaa jännältä! Mutta... enhän mä oikein tunne muita, joten en oikein tiedä..." Song-i vastasi epäröiden.
"Ei todellakaan! Kyllähän sä nyt Taen ja Jiminin tunnet. Jihyun on kanssa tosi kiva ja vaikka en mäkään sen tyttöystävää niinkään tunne uskon, että kaikki ottaa sut ilomielin vastaan", Jungkook rohkaisi. "Mitä isompi porukka niin sen mukavampaa. Ehkä voisit ottaa sen mysteeri tyypin kanssa mukaan, jonka kanssa seurustelet?" hän lisäsi toiveikkaana, koska halusi jo kovasti päästä näkemään kenestä oikein oli kysymys. Song-i oli pitänyt visusti salaisuutena kenen kanssa seurusteli, joten olisi täydellistä paljastaa se rennolla viikonloppu matkalla kavereiden kesken.
"Enpä oikein tiedä... se saattaisi tehdä kaikkien olon vaan epämukavaksi", Song-i empi yhä ja pudisteli päätään.
"Ääh! Se Song-i, jonka mä tunnen ei epäröi mitään ja lähtee aina kaikkeen innoissaan mukaan. Laitan sulle viestillä osoitteen, joten ootan, että tuutte molemmat lauantaiksi paikalle."
"Luuletko, että voitaisiin vai?" Song-i kysyi hieman uutta toiveikkuutta ja rohkeutta äänessään.
"Sähän tiedät, että me ollaan rentoja tyyppejä, eikä mitään juntteja. Sun mysteeri deitti tulee ihastumaan meidän seuraan, lupaan sen", Jungkook vannoi ja vinkkasi silmäänsä.
"Mysteeri deitti..." Song-i kikatti punastuneena - hän teki niin usein kun uudesta seuruselu kumppanista tuli juttua. "Hyvä on, kerron asiasta ja katon sitten mitä päätetään. Mä ainakin tuun, joten nähdään siellä!" Kevyin askelin Song-i lähti liitelemään pitkin katua tukka hulmuten kohti kotiaan, varmaankin pakkaamaan jo into piukkana matkalaukkuaan valmiiksi.
***
Monen tunnin ajomatka taittui miellyttävän pehmeällä kyydillä Jiminin ohjaaman upouuden Teslan matkassa ja kolmikko saapui Gangneungin mökille puolen päivän jälkeen.
Kieltämättä he olivat odottaneet saapuvansa johonkin ajan jättämään ränsistyneeseen mökkiin, mutta päämääräänsä saavuttuaan kaikki kolme saivat haukkoa suorastaan henkeä. Moderni yksikerroksinen korealainen hanok perinnetalo, josta oli suora näköyhteys merelle ja suojaisa iso piha, missä nauttia hämyisistä syksy illoista komeili heidän edessään.
"Sun veli taitaa tienata nykyään ihan kivasti", Taehyung totesi vaikuttuneena ja tähyili auton ikkunasta ulos malttamattomana päästä tutkimaan paikkoja.
"Ilmeisesti", Jimin myönteli yhtä ihmeissään ja parkkeerasi upouuden salaman sinisen Teslansa talon eteen.
Kuultuaan pihaan peruuttavan auton äänen talon ovi avautui ja Jihyun Kumikon kanssa astelivat ulos tervehtimään tulijoita.
Jihyun juoksi suoraa päätä veljensä syleilyyn ja puhkesi melkein itkuun. "Hyuuung! Mulla on ollu niin ikävä!" hän niiskutti rutistaen Jiminiä halauksessaan.
"Samoin pikku Jihyun, olet kasvanut aikuiseksi tässä välissä kun ei olla nähty. Ja tietenkin näytät tyylikkäältä niin kuin aina", Jimin kehuskeli nauttien isoveljen asemastaan.
YOU ARE READING
Until the springday comes again
FanfictionKaikki oli hyvin kunnes se kevätpäivä koitti - Taehyung katosi kuin jäljettömiin, eikä kukaan tiennyt tulisiko hän enää koskaan takaisin. Jungkookille Taehyung oli elämänrakkaus, jonka lähteminen heitti hänet syviin vesiin - kirjaimellisesti. Ji...