We Found Love || Larry Stylinson in finnish

Part 8

Mooiii :) ♥

Tässä on tämän kertainen luku :)

Muuten onko kukaan tulossa lauantaina Tubeconiin? Ite oon menossa :) Mutta joka tapauksessa jatkuu sunnuntaina seuraavan kerran :) Hyvää viikonloppua kaikille :)

__

Harry

Huokaisin syvään vihdoin päästyäni sänkyyn lämpimän peiton alle. Koko viikko on ollut kamalan kiireinen töiden parissa. En ole juuri tehnyt muuta kuin mennyt töihin ja tullut kotiin nukkumaan välillä. Onneksi ensi viikko ei ole kiireinen, koska sain nyt kaikki paperityöt hoidettua.

Otin puhelimen yöpöydältäni ja tajusin etten ole puhunut Louisin kanssa kahteen päivään. Emme ole edes nähneet melkein viikkoon. Mutta sentään olemme viestitelleet. Miten elämäni oli näin kiireistä etten ehtinyt nähdä edes poikaystävääni?

Hymyilin taustakuvalleni, se oli kuva minusta ja Louisista. Otimme ensimmäisen yhteisen selfiemme viimeksi kun vietimme leffailtaa.

Avasin puhelinluettelon ja etsin Louisin numeron. Voin ihan hyvin soittaa hänelle. Ei Louis vielä tähän aikaan nukkumaan mene. Ikävöin häntä niin kovasti. Olin juuri painamassa vihreää 'soita' -nappulaa, mutta sitten Louisin kuva ilmestyi ruudulle ja puhelimeni alkoi soimaan. Ei ole totta, olimme soittamassa toisillemme juuri samaan aikaan.

Louis

"Hei." Harry vastasi lempeällä äänellään. Suljin Emilyn huoneen oven ja hiivin hiljaa alakertaan. Vihdoinkin hän nukahti. Vaikeuksien kautta sain hänet ylipäänsä edes sänkyyn.

"Hei." Sanoin ja hymyilin itsekseni.

"Tiedätkö, olin juuri soittamassa sinulle." Harry nauroi langan toisesta päästä.

"Niinkö?" Naurahdin ja avasin ulko-oven. Nappasin avaimet lipaston päältä ja menin kuistille istumaan. Ulkona oli aivan pilkko pimeää.

"Onpa ihana kuulla ääntäsi. Minulla on kamala ikävä." Harry sanoi sitten.

"Minullakin on ikävä sinua." Sanoin pyöritellen avaimia kädessäni.

"Ehditkö nähdä huomenna?" Kysyin.

"Ehdin. Ajattelin lähteä töistä jo kolmelta." Harry sanoi.

"Hienoa, haluatko tulla luokseni? Et ole käynyt täällä vielä kertaakaan." Ehdotin.

"Sopii oikein hyvin. Odotankin oikein innolla hienon lukaalisi näkemistä." Harry nauroi.

"Ehkä vähän liioittelet, tämä on aivan normaali omakotitalo." Sanoin.

"No joo." Harry mumisi ja yskäisi.

"Mitä jos säästetään loput sanat huomiselle? Minun pitäisi alkaa nukkumaan." Hän sanoi sitten.

"Sama juttu. Nähdään sitten huomenna, hyvää yötä." Toivotin ja nousin ylös pehmeältä lepotuolilta. Työnsin avaimet lukkoon ja avasin oven hiljaa.

"Hyvää yötä." Harry toivotti takaisin ja lopetti puhelun.

Kävelin sisälle ja heitin avaimet takaisin lipaston päälle. Katsoin ympärilleni ja tajusin, että huomenna olisi aikamoinen siivous urakka edessä. Ensinnäkin kaikki Emilyn lelut pitää viedä hänen huoneeseensa. Tuntui todella pahalta valehdella Harrylle. Tai en oikeastaan valehtele, olen vain jättänyt jotain kertomatta. Jotenkin koko asia on karannut käsistä ja en ole saanut tilaisuutta kertoa Emilystä. Mutta olen päättänyt kertoa Emilystä aivan viikon sisällä, kun hän on Rosiella. En yhtään tiedä miten Harry tulee reagoimaan, mutta varmasti suuttuu minulle. Olenhan kuitenkin jättänyt kertomatta noinkin ison asian. Olisi pitänyt tehdä se heti, mutta pelkäsin ettei Harry halua silloin tutustua minuun. Kaikesta huolimatta Emily on kaikkeni, en voisi kuvitellakaan elämääni ilman häntä. Olisi hienoa, jos Harry todella voisi tutusta hänen kanssaan. Saisin kaksi tärkeää ihmistä ympärilleni samaan aikaan. Mikä voisi olla ihanempaa?