We Found Love || Larry Stylinson in finnish

Part 18

Helloo :)

Tässä ois uus luku :) Oikein hyvää viikonloppua kaikille! Jatkuu ens viikon alussa :)

__

Louis

Heräsin aamulla meteliin, mikä kuului pihalta. Nousin varovasti ylös keppien varaa ja koitin olla herättämättä Harryä. Kävelin ikkunan luokse ja tajusin jättäneeni sen auki yöksi. No eihän raitis ilma mitään haittaakaan tee. En vaan kyllä ymmärtänyt tuota naapurin pariskuntaa. Tähän aikaan aamusta ja vielä sunnuntaina, pitää tuolla tavalla riidellä. Ottaisivat avioeron, jos elämä ei ole muuta kuin riitelyä. Nimittäin joka päivä, joka ikinen päivä heidän riitely kuuluu tänne. Suljin ikkunan ettei tuo sama riitely herätä Harryä ja menin vaatekaapilleni. Nappasin sieltä rennot shortsit ja tavallisen harmaan T-paidan. Puettuani ne päälleni lähdin konkkaamaan keppien kanssa alakertaan. Voisin valmistaa Harrylle yllätykseksi jotakin hyvää. Vaikka enhän mikään kokki ole, mutta kai joku lettujen tekeminen tuosta ihan hyvin onnistuisi.

Jätin kepit nojaamaan pöytää vasten ja nappasin kaapista kulhon, johon voisin sen litkun ensin valmistaa. Saatuani sen valmiiksi, otin pannun kaapista ja laitoin levyn päälle. Sitten kaadoin ensimmäisen erän pannulle. Pian hyvä tuoksu levisi keittiössä, tein siis ainakin jotain oikein.

Lettujen ollessa valmiita, pistin vielä kahvin valumaan ja hain kalenterini olohuoneesta. Saattoi ehkä kuulostaa tyttömäiseltä tällainen kalenterin ylläpito, mutta pakko jollakin tapaa pitää ylhäällä menoja. Istahdin alas keittiön pöydän ääreen ja otin esiin tämän päivämäärän.

Hitto. Olin unohtanut aivan kokonaan. Minulla on tänään radiohaastattelu puoli viideltä. Miten olinkaan unohtanut? No tässä on kyllä ollut kaikenlaista.

Kuulin lattian natisevan, jonka takia käännyin katsomaan taakseni. Harry laahusti vielä unisen näköisenä minun college shortsit jalassaan (ilman paitaa) kohti keittiötä.

"Huomenta rakas." Toivotin hänelle ja hymyilin.

"Huomenta." Hän sanoi takaisin.

"Miten jakselet?" Kysyin huomaavaisesti.

"Ihan hyvin oikeastaan. Mietin äsken eilistä ja tulin siihen lopputulokseen, että sain sanottua mummille hyvästit ja nyt on aika jatkaa elämää eteen päin, niin mummikin haluaisi minun varmasti tekevän." Harry selitti sitten ja pysähtyi viereeni.

"Tuon minäkin halusin kuulla, tai siis-"

"Louis, ymmärrän kyllä mitä tarkoitat." Harry keskeytti sitten ja käveli tiskipöydän eteen.

"Mitä olet oikein tehnyt?" Hän kysyi ja nosti kuvun lautasen päältä kurkatakseen mitä siellä oli.

"Nam, lettuja." Hän sanoi ja vilkaisi minua virnistäen.

"Tein ne ihan sinua varten." Virnistin takaisin.

"Oi ihanaa, etkö itse ota? Laitanko sullekin?" Harry kysyi sitten ja otti kaksi lautasta yläkaapista. Oli ihana huomata kuinka hän muisti jo järjestyksen keittiössäni, että missä oli mikäkin.

"No jos viitsit." Sanoin ja käänsin katseeni takaisin kalenteriin. Harry kolisteli astioiden kanssa ja pian ihana annos oli nenäni edessä.

"Kiitos." Sanoin ja siirsin kalenterin sivuun. Harry istahti viereeni ja näkyi kiinnittävän huomion kalenteriini.

"Onko sinulla haastattelu tänään?" Hän kysyi ja tunki samalla lettua suuhunsa.

"Heei, ei toisen kalenteria saa lukea!" Sanoin syötyäni suuni tyhjäksi.