We Found Love || Larry Stylinson in finnish

Part 26

Helloo :)

Uusi luku jälleen :) Nauttikaahan ja palaillaan taas ens luvun parissa muutaman päivän päästä! :)

__

Louis

Istahdin alas sohvalle ja huokaisin syvään. Sain vihdoin Emilyn nukkumaan. Hän ei olisi millään halunnut, että minä luen hänelle iltasadun vaan Harryn olisi pitänyt. No mutta nyt ainakin voin katsoa rauhassa loppu illan televisiota.

Olin juuri painamassa television päälle kun olin kuulevinani koputuksen ovelta. Kuka se nyt voisi olla tähän aikaan illasta? Olen ollut jo pitkään vähän varpaisillani tälläisissa tilanteissa. Eihän sitä voi koskaan tietää, kuka hullu tuolla oven takana vaanii.

Nousin sohvalta ja hiippailin oven taakse. Mietin vielä kaksi kertaa avaisinko vai en. Mutta päätin kuitenkin avata. Avasin oven varovasti auki ja lopputulos ovi aivan jotain muuta mitä olin kuvitellut.

Mitä ihmettä? Harry?

"Harry? Mitä on tapahtunut?" Kysyin huolissani nähdessäni hänet aivan kamalan näköisenä. Hän ei sanonut mitään, vaan syöksyi luokseni ja kietoi kätensä tiukasti ympärilleni. Vedin siinä samalla oven pikaisesti kiinni ja kiedoin omat käteni Harryn ympärille. Hän itki hillittömästi olkapäätäni vasten.

"Shh, ei mitään hätää rakas." Sanoin hiljaa ja silitin häntä selästä. Mitä ikinä onkaan tapahtunut, täällä Harry on ainakin turvassa.

Seisoimme jonkin aikaa paikoillamme kunnes Harry hivuttautui hiljalleen otteestani. Hän hieroi silmiään ja vältti katsekontaktia kanssani.

"Oletko okei?" Kysyin varoen. Mikä oli tietysti tilanteeseen nähden aika typerästi kysytty. Harry kuitenkin nyökkäsi ja riisui takkinsa päältään sekä otti kengät pois jaloistaan.

"Voidaanko mennä istumaan?" Hän kysyi sitten ja nappasi puhelimen takkinsa taskusta.

"Vai häiritsenkö?" Hän kysyi perään.

"Et tietenkään." Sanoin ja pudistin päätäni samalla kun kävelimme olohuoneeseen. Istahdimme alas sohvalle ja annoin Harryn käpertyä kainalooni. Minua todella huolestutti, mikä asia sai hänet noin tolaltaan ja reagoimaan tuolla tavalla.

"En ole kertonut sinulle, että minulla on velipuoli, Luke." Harry aloitti.

"Velipuoli?" Sanoin kysyvästi ja ihmettelin, että miten se nyt liittyy tähän.

"Isäni seurustelee hänen äidin kanssaan, joten se tulee siitä. Ja kuten tiedätkin en oikein ole tekemisissä isäni kanssa." Harry selvensi. Hän nyyhkäisi nenäänsä, joilloin kaivoin nenäliinan collareitteni taskusta, mitä minulla on aina mukana Emilyä varten.

"Kiitos." Harry sanoi hiljaa ja otti nenäliinan kädestäni. Odotin, että hän sai niistettyä nenänsä.

"Mutta miten tämä Luke sitten liittyy tähän?" Kysyin.

"Hän tuli oveni taakse juuri kun olin Niallin kanssa, mikä sai sitten Niallinkin lähtemään, vaikka en kyllä pyytänyt Lukea edes sisälle. Hänellä on vain tapana tunkea aina sinne missä häntä ei kaivata." Harry selitti. Nyökkäsin ja odotin, että hän jatkaisi.

"Luke on tehnyt kamalia asioita. Kun olimme yläasteella, hän hakkasi minua sekä Niallia ja sai minut melkein erotetuksi koulusta sekä paljon kaikkea muuta kamalaa." Harry kertoi. Leukani loksahti varmaan lattiaan asti.

"Herran jestas, mutta- tai siis en ymmärrä miksi sitten isäsi on tämän Luken äidin kanssa yhdessä? Vai tietääkö isäsi tuosta kaikesta?" Kyselin.