12.

445 38 0
                                    


Nylon oli hieman alakulostunut. Miksi edes katson koko ajan Nylonia. ''No joo joo. No ainakin yks että se rakastuu sikoihin, ja ettei ajattele muita paljoa ja sitten vielä.. ei osaa kokata.'' Nylon taisi hieman loukkaantua. En ole varma. Mutta Casperille tämä ainakin riitti. Casper nousi sohvalta ja tuli minua kohti. ''Mä varoitin sua. Sä et uskonu..'' Casper sanoi vihaisena muttei huutanut. Vielä. Hän repäisi mut pystyyn. Säikähdin häntä ja yritin räpiköidä pois hänen otteestaan. Muut pelästyivät myös. Nylon oli paikallaan eikä sanonut mitään. Hänen ilmeensä oli aika järkyttynyt. ''Kai sä tajuut että tuo mollaaminen ei auta yhtään mitään?'' Hän jatkoi. ''ANNA MUN OLLA!!!'' Huusin sille. En vahingossa vaan ihan tahalleen. En halunnut olla hänen lähellä. Mutta Casper ei irrottanut otetta pois. ''JA VOIN OLLA VARMA ETTÄ TÄÄ HUUTAMINENKAAN EI AUTA MITÄÄN'' Casper huusi takaisin. Nylon ei vieläkään tehnyt mitään. Casper irotti loppujen lopuksi otteensa. Mutta sitten.. Hän löi nyrkillä päähäni. Kaaduin maahan selälleen. Ja sitten kaikki oli sumeaa. Kuulin vain huutoa ja sitten en mitään...

NYLONIN NÄKÖKULMA!!

Hätkähdin. Luka makasi maassa. Ei liikkunut. Tai puhunut mitään. Casper huusi vain hänelle. Mutta Luka ei reagoinut. Nousin seisomaan. Muut olivat lähteneet karkuun Casperia paitsi Yasmine. Hätäännyin hiukan. ''CASPER!! MITÄ SÄ NYT OIKEIN TEIT?'' Aloin tajuta tilanteen ja raivosin Casperille. ''Ei sun pitäis enää tuosta raadosta välittää..'' Casper sano ja liikautti jalallansa Lukaa. Ei vieläkään mitään. Menin Lukan luokse ja tönäisin Casperin syrjään. Menin polvilleni Lukan luo. Katsoin pulssin. Onneksi sillä oli kuitenki se. Ihan normaali kai. Menetti vissiin tajun kovassa tärskyssä. Casper lähti pois olohuoneesta. ''Onhan se elossa?'' Yasmine kysyi huolissaan. ''On on.. Menetti tajunsa'' Yasmine tuli myös lähelle. ''Auratko nostamaan ton sohvalle?'' Kysyin. Yasmine nyökkäsi ja otti jaloista kiinni. Minä puolestaan otin sitten pään kohdalta. Saimme Lukan aika helposti sohvalle. ''Kiitti.. Käyks halee viel jonku viltin?'' Orjuutin Yasminea. Mutta miten mä voin olla huolestunut mun eksästä? Aivan sama. Yasmine antoi viltin mulle. Laitoin sen Lukan ympärille. Otin myös tuolin vierestä ja istuin Lukan viereen. Tarkistin pulssin moneen kertaan. Ei muuttunut. Olin siinä istumassa ainakin puolituntia. Yasmine ei jaksanu odottaa ja lähti alas. Lopulta hän avasi silmiänsä. ''Luojan kiitos sä oot kunnossa! Muistaks mua oon Nylon sun exä..'' Hymyilin kun näin että Luka oli kunnossa. ''Joo kyl mä sut muistan.. Mut mitä on tapahtunut..? Ja miks mun päätä särkee hemmetisti?'' En välttämättä olisi halunnut kertoa.. ''Casper löi sua ja menetit tajus'' Lukan ilme muuttui. Hän istahti kunnolla istumaan. ''Miks sä oot siinä.. Ei me enää olla edes pari ja silti sä huolehdit minusta..'' Luka sanoi. En tiennyt mitä vastata. ''No mä haluun että sulla ois kaikki kunnossa..'' Luka hieman hymyili mutta alakulostui. ''Toi kuulostaa ihan kiltiltä mutta meidän ei kannattas enää olla missää väleissä keskenämme..'' Halusin melkein sanota että haluaako Luka että me erotaan. Mutta ei me edes olla suhteessa. Vaikka kaikki tuntuu siltä. ''Mmm..'' Mumisin jotain. Tunsin että kyyneleitä valui silmistäni.

Kiss me againWhere stories live. Discover now