Kiss me again

16.

Pelästyin itseäni. Miten minä.. Minä juuri olin väkivaltainen.. Luka nousi takaisin seisomaan. Peräännyin hieman. Luka varmaan alkaisi tappelemaan. Mutta ei kuitenkaan alkanut. Hän sanoi jotain. ''Mä yritän huijata itseäni etten oikeasti rakastanut sinua. Silloin en olisi kokoajan sun perään. Oikeasti rakastin sua ja rakastan vieläkin..'' Sitten Brooke läpsäisi Lukaa poskelle. Niin että siitä jäi oikein jälkikin. ''Jos sä välität vielä Nylonista nii miks sä yrität minua..'' Brooke sanoi loukkaantuneella äänellä. Sitten se lähti pois juoksien. ''Meidän kai pitäis puhua sitten kahdenkesken'' Sanoin. Vilkaisin Casperiin. Hän nyökkäsi koska oli vakuuttunut jo siitä kun sanoin huoneessa pääseväni yli ja välittäväni vain hänestä. Lukakin vastasi myöntävästi ja lähdimme Lukan huoneeseen. Hän laittoi oven kiinni perässään. Käveli peremmälle huonettaan. Minä jäin oven luo. ''Eli siis sä valehtelit kun sanoit että olet hetero..'' Luka nyökkäsi. ''Kuten sanoin mä rakastin ja rakastan vieläkin'' Luka sanoi. ''Vaikka mä tiiän että me ei tulla olemaan enää mitään ja mun kuuluis vihata sua.. Mä voin haaveilla sinusta..'' Luka jatkoi vielä. Tuo tuli tunteisiin. Ahdistuin hieman ja laitoin kädet taskuihin ja nojasin oveen. ''Sä olit oikeessa kun sanoit että meistä ei tule mitään.'' Ei mikään paras lause tähän tilanteeseen. Lukan silmät alkoi punottaa. ''Ei ollu tarkotus loukata'' Sanoin kun näin Lukan naaman. ''Ei mitään.. Tuli vaa mieleen ne sanat kun sanoit että me ollaan yhdessä aina..'' Nojasin syvempään oveen. ''Nii mutta sanoin aika usein että tulevaisuutta ei tiedä'' Yritin vain puolustaa itseäni mutta aika kehnosti. ''Mä luulin että sä vitsailit..'' Silmiäni poltti. ''Mutta nyt kun sanon että meistä ei tule mitään koskaan niin en vitsaile'' Luka pyyhki silmiänsä vedestä. ''Sä oot tehnyt sen jo aika selväksi..'' Luka hieroi selkäänsä. Unohdin kokonaan että olin ollut väkivaltainen Lukaa kohtaan. ''Sori että kaadoin sut..'' Sanoin hieman häpeissäni. ''Olin sen ansainnut..'' Teki mieli sanoa jotain mutta pyyhin silmiäni myös kyyneleistä. Juuri silloin kihlasormus tippui lattialle. Hätkähdin ja olin nostamassa sitä heti taskuun. Lukakin oli ottamassa sitä ja meidän kädet koskivat. Vedin käteni heti pois ja sormus jää siihen maahan. Luka otti sen käteensä. ''Annatko sen tänne'' Luka hymyili yhtäkkiä leveästi. ''Sä välität vielä sittenkin..'' En voinut vastata mitään. Luka lähestyi minua. En paennut tai edes halunnut paeta. Lähestyin huomaamatta itsekkin. Luka laittoi kätensä mun vyötärölle. Suutelin Lukaa. Suudelma kesti pitkään. En halunnut lopettaa. Kyllä se Luka sittenkin suuteli paremmin kuin Casper. Lopetimme. Tajusin juuri että petin Casperia. Se sai minut kauhistukseen. Mutta petin Casperin kanssa Lukaa usein joten ei sen pitäis haitata. Mutta tuon piti jäädä viimeiseksi. ''Mulla oli ikävä tuota'' Luka sanoi. ''Niin minunkin.. Mutta tuon pitää jäädä viimeiseksi suudelmaksi meidän välillä'' Luka hieman hämmästyi. ''Eikö me voida palata yhteen?'' Pudistin päätäni. ''Vaikka mulla ois tunteita suhun mä oon silti Casperin kanssa.'' Luka näytti surulliselta. Hän ojensi sormusta takaisin minulle. ''Parempi että sä pidät sen'' Lukalta tippui kyynel. Tavallaan olisin halunnut jatkaa mutta en voi. Mutta tiesin ettei tuo olisi viimeinen suudelma Lukan kanssa. Vaikka niin väitin.