Irtoutuimme nolosti toisistamme. ''Tässä on kipulääkkeitä Nylon'' Hoitaja sanoi. Nylon oli yhtä punainen kuin tomaatti. Samoin minä. Hän meni mun taakse vissiin piiloon tai jotain. Sitten kuin hoitaja lähti hän tuli taas esiin. Hän meni ottamaan heti kipulääkkeen. Itse menin istumaan omalle sairaala sängylle. Aika kehnoa nukkua täällä. Mutta mieltäni painoi yksi asia. ''Mut miten Casper?'' Kysyin. Nylon tuli mun viereen istumaan. Hän otti mun käden omalle kädelleen. ''Se puukotti mua. Eiköhän se itsekki tiedä että tää on ohi'' Alakulostuin koska me ei tultais olee koskaa mitään. Päätin kysyä asiaa. ''Mutta entä sitten me?'' Nylon otti kätensä pois ja katsoi toiseen suuntaan. Huomasin että hänen silmäkulmasta tuli kyynel. ''Katotaa nyt'' Hän sanoi. Kello oli yhdeksän illalla. Nyt tuli sitten huoneeseen se hoitaja joka otti minulta sen verikokeen. ''Luka? Tulisitko tänne?'' Hän sanoi. Nainen joka oli varmaan työssäoppissa ja varmaan vuoden minua vanhempi. Nousin seisomaan ja kävelin naisen perässä. Menimme labraan ja siellä odotti kokeneempi lääkäri. Nainen meni sivuun seisomaan. Minulle viitottiin istumaan ja tottelin. Kokeneenpi lääkäri aloitti. ''Veriarvot ovat hyvät. Olet yön yli täällä ja lähdet huomen aamuna asuntolaasi. Jos tulee kuumetta tau muuta vastaavaa, mene päivystävälle lääkärille.'' Nyökkäsin ja nousin heti ylös. Minullekkin tuli hieman ahdistava olo lääkäreitten luona. Lääkäri antoi luvan lähteä ja kävelin oven läpi ulos. Huokaisin syvään. Mutta sitten se nuorempi nainen tuli mun perään. ''Kuule Luka.. En tiedä saako näin tehdä mutta..'' Katsoin kysyvästi naista. ''Haluaisitko joskus käydä ulkona tai jotain..'' Punastuin hieman. Mutta tavallaan olin hyvin ihmeissäni. Miksi minä. Jouduin nyt valehtelemaan. ''Tota tähän on pari syytä mutta.. Mä en tiedä edes sun nimee ja seurustelen nyt yhden pojan kanssa'' Nainen oli hieman yllättynyt. ''Eli sä olet homo?'' Pudistin päätäni. ''Ei. Olen biseksuaali.'' Naisen ilme muuttui kirkkaamaksi. ''Okei. Mutta mun nimi on Emilia, Emilia Wood'' Hän sanoi ja antoi mulle sen numeron. En oikein tiennyt mitä tehdä. Otin lappusen kohteliaasti itselleni. ''Soittele'' Hän sanoi. ''Okei mä taisin valehdella.. En mä oo suhteessa.. Erosin just'' Oli pakko kertoa totuus. Emilia hymy nousi vielä korkeammalle. ''Okei no sitä suuremmalla syyllä sitten soitat.'' Tein tekohymyn. ''Ehkä, ehkä'' Sitten lähdin poispäin. Emilia taas kuitenkin pysäytti minut. Hän antoi pusun poskelleni. ''Lupaatkin soittaa'' Meinasin pyörtyä. En halua nyt tytön kanssa suhdetta. Kävelin nopsaa huoneeseemme. Olin todella punastunut. Nylonkin näki sen. ''No mikäs sua nyt punastuttaa niin paljon'' Kävelin tuon viereen. ''Mua pyydettiin treffeille'' Nylon alakulostui. ''No mitä vastasit'' Nostin hartioita. ''En mä tiedä miten mä reagoin siihe. Hän työnsi mulle numeronsa ja käski soittaa'' Otin numeron taskusta ja laitoin sen puhelimen päälle. ''No aijotko soittaa'' Nylon uteli. ''Katotaan nyt'' Nylonin ilme nousi hymyyn. Tuli hiljainen hetki. Tuijotimme toistemme silmiä tuimasti.

ESTÁS LEYENDO
Kiss me again
RomanceLanguage: Finnish ★★★ Epäselvää kirjoitusta, ensimmäinen tarinani mitä olen koskaan vapaa ajalla kirjoittanut. Loppu katkeaa huonosti mutta kyllä minä sen joskus loppuun saan. ehkä. Tarina kertoo kun kaks poikaa, Luka ja Nylon eroaa kahden vuoden...