Vastustamaton (Harry Styles fan fiction)

Luku 25

Oli helmikuu ja Harryn synttärit. Louisin ja minun tilanne oli vieläkin hyvin epäselvä... Sanoin hänelle aiemmin monta kertaa, että se suudelma tai ne katseet eivät saa toistua. Sanoin, että rakastan Harrya. Hän sanoi: "Mutta sä rakastat myös mua." Olin vain kääntänyt pääni ja lähtenyt pois, sillä enhän mina voi millään rakastaa Louisia... vai voinko?

Olin järjestänyt Harrylle matkan kanariansaarille. Sitä ennen oli tietysti bileet Lontoossa. Olime saarella melkein viikon ja ne päivät olivat ehkä elämäni hienointa aikaa. Mielessäni oli kuitenkin se, että One Direction lähtisi pian euroopankiertueelle ja sieltä maailmalle... Minulle tulisi ikävä, vaikka matkaisinkin heidän kanssaan joissain maissa.

Puhelimeni soi. Juoksin alakertaan kompastellen jälleen tuolla samalla portaalla joka pitäisi jo korjata... Näin soittajan ja se oli Harry. "Heiii Harry! Mä oon jo melkein valmis, ootko jo ulkona??" kysyin innokkaasti.

"Ei ku oon areenalla. Mä en just nyt ehi hake sua, joten Louis on jo matkalla." hän sanoi

"Louis...?" sanoin vastahakoisesti.

"Nii, mut nähää bäkkärillä, pusuja, moikka rakas!" hän sanoi ja sulki puhelimen.

Louis... eikä. No ei voi mitään, ajattelin. Ja pian jo oven koputettiin. Kun avasin oven Louis hymyili leveästi.

"Mitä?" kysyin hämilläni.

"Sulla on paita väärinpäin." hän sanoi tirskuen.

"Höh..." sanoin ja käänsin sen samantien,

Lähdimme autoon. "Sä näytät kauniilta niinku aina." Louis sanoi varovasti.

"Kiitti." sanoin ytimekkäästi.

Kun olimme areenalla, auto pysähtyneenä. Louis käänsi päätään ja tuijotti minua suurilla sinisillä silmillään. Hän yritti suudella minua taaas, ties kuinka monennen kerran, mutta väistin. Sen sijaan mina suutelin häntä poskelle ja otin hänen kätensä käsieeni väliin.

"Lou... Tää ei voi jatkua näin. Meillä.. tai siis sulla ei saa enää olla mitää tunteita mua kohtaan." sanoin katsoen häntä silmiin.

"Meillä? Eli sullakin on??" Louis sanoi hämillään.

"Hei, se konsertti alkaa 20 minuutin päästä. Tuu" Sanoin ja nousin autosta.

Jäin poikien hotellille nukkumaan, heillä oli joku ihme sääntö, että nukutaan yhdessä paikassa.... Onneksi kaikilla oli omat huoneet, joten nukuin tietenkin Harryn kanssa.

"Kopkop" Oveen koputettiin. Menin avaamaan ja Niall oli siellä.

"Huomenta Niall." Sanoin hymyillen.

"Huomenta. Katos tätä, ei kai Harry oo vielä nähny tätä? Ootte aika liemessä Louisin kanssa..."

"Hän heilutteli lehteä ja etusivulla oli kuva minusta ja Louisista autossa. Minä suutelin häntä poskelle ja pitelin hänen käsistään....  " Ei voi olla totta!" sanoin ilmeisesti hieman liian kovvaa, sillä Harry heräsi,

"Mä tästä meenki..." Niall sanoi ja lähti.

"Mitääh?" Harry sanoi sängystä unenpöpperöisenä.

"Mikä lehti toi on? Näytäs." Harry sanoi ja otti lehden kädestäni.

"Harry, toi ei todellakaan oo sitä miltä se näyttää!" sanoin paniikissa.

"Mitä vittua.. Mä lähen nyt ulos." Hän sanoi ärtyyneenä, puki päälleen ja otti lehden mukaansa.

"Ei helvetti..." sanoin ja kaaduin sänkyyn.