Luku 21.

1.5K 57 1
                                    

Oli perjantai aamu. Pojat olivat olleet kiertueella jo lähes kaksi viikkoa ja Harry tulee tänään kotiin. Tätä päivää olin odottanut siitä lähtien, kun Harry nousi koneeseen.

Minulla ei ollut töitä joten päätin lähteä shoppailemaan. Ennen lähtöään Harry oli antanut minulle hänen luottokortin ja sanoi, että minun pitäisi käyttää sitä... En tietenkään ollut raaskinut käyttää hänen rahojaan, mutta nyt ajattelin lähteä ostamaan jotain.

Kävelin ostarilla pari vaatekassia kädessäni. Olin löytänyt pari kivaa paitaa ja farkut. Ajattelin vielä ostaa Harrylle jotain. Käväisin kuitenkin ensin lehtikaupassa. Erään teinilehden kannessa luki Louisin syntymäpäivä. "Voi ei sehän on jo kohta, vajaan kuukauden päästä.. "Mitä mä ostan sille?" sanoin hiljaa. Lähdin kävelemään miesten vaateliikkeeseen. Näin siellä paksun lämpimän hupparin ja sain idean. Ostin sen omilla rahoilla sekä Harrylle myös yhden hupparin. Kello oli jo neljä. Harryn lento saapuisi 17.05 joten minulle tuli kiire.

Kävin nopeasti kotona ja otin hupparin jonka ostin Loulle ja vein sen erääseen ompelimoon. Annoin ompelijoille ohjeet miten halusin hupparia tuunattavan. Sieltä jatkoin matkaa autollani lentokentälle ja terminaaliin jonne Harry saapuisi.

Seisoskelin saapuvien lentojen taulun edessä ja suuntasin Harryn porttia kohti. Lentokentällä oli paparazzeja, kiva... Miten he aina tietävät missä pitää olla? He eivät tunnistaneet minua, kunnes joku fani tunnisti ja sitten kaikki tunnisti..... äääh... Ihmisiä alkoi tulla portista sisään ja näin Harryn. Hänkin näki minut ja hänen kasvoilleen levisi leveä hymy niin kuin minullekkin. Melkein juoksin hänen luokseen. Halasimme ja suutelimme. Papsit tuli heti perässä ja räpsivät kuvia.

"Ihana nähä muru vihdoinki!" Harry sanoi.

"Nii onn!" vastasin iloisesti.

"Tuu mennää, mul on auto tuol." sanoin, otin Harrya kädestä ja lähdimme parkkihalliin.

Kun olimme autossa aloimme vasta juttelemaan kunnolla, sillä paparazzit seurasivat meitä parkkihalliin. Onneksi he eivät sentään lähteneet ajamaan perässä. Menimme Harryn talolle.

"Ihanaa olla kotona." Harry huokaisi ja sulki etuoven perässään.

"Tervetuloa." sanoin ja levittelin käsiäni. Olin siivonnut hänen kämppänsä.

"Whow... sähän oot ollu ahkera. Kiitti!" Harry sanoi hymy huulillaan

"Nii no mitäs tosta, pikku juttu..." Irvistin hänelle.

Harry kertoi, että levyn promo kiertue oli mennyt hyvin ja Simon ei enää ollut hänelle vihainen siitä, että seurustelemme. Ja, että hänellä oli ollut todella hauskaa poikien kanssa, sen uskoin. Hän sanoi, että hänen äiti ja siskot odottavat innolla minun tapaamistani.

"Kiva kuulla. Samoin!" sanoin hänelle.

"Tavallaan mä sovin jo päivän..." Harry sanoi.

"Aijaa.. no?"

"Ens viikolla. Me mentäis poikien, Daniellen, Perrien, Eleanorin ja tietty sun kaa Doncasteriin juhlimaan. Joten sen jälkee poikettais Holmes Chapelissa. Miltäs kuulostaa?" Harry kysyi.

"Tosi hyvältä, toi ois kyl tosi kivaaa!!" sanoin innoissani.

Loppuillasta kävimme ravintolassa syömässä. Ja menimme takaisin Harryn kämpille. Esittelin hänelle vaatteet jotka olin itselleni ostanut hänen rahoillaan ja kiitin. Hänen mielestään ostin liian vähän. Just joo... Annoin myös hänelle hupparin jonka ostin, omilla rahoilla, painotin sitä.

"Hah, no voi kiitooos!" Harry sanoi hymyillen ja kaatoi minut sohvalle.

"Heiii..." en ehtinyt sanoa enmpää kun harry suuteli minua.

"Mä rakastan sua." hän sanoi.

"Nii mäki sua." sanoin ja suutelin häntä uudestaan.

Vastustamaton (Harry Styles fan fiction)Où les histoires vivent. Découvrez maintenant