Vastustamaton (Harry Styles fan fiction)

Luku 16.

"150-44. Voitit aika ylivoimasesti!" sanoin Louisille kun olimme autossa.

"Hah, tiiän. Mä oon paras!" hän sanoi irvistäen. Minä pyöritin silmiäni ja hymyilin. "Mut aika hyvin säki pärjäsit, ottaen huomioon, et sulla oli mekko päällä." Lou naurahti.

"Hah, no itelläs oli puku ja silti voitit!" hymyilin.

"Ootko varma et pärjäät yksin?" hän kysyi kun olimme asuntoni edessä.

"Joo, oon. Kiitos Louis." sanoin ja katsoin häntä suoraan silmiin.

"Joo, ei mitää. Pitää ottaa joskus uusiks. Toi on niin kivaa, varsinki ku sä et osaa yhtää!" hän sanoi ja vinkkasi silmää.

"Hah.. Moikka!" sanoin ja suljin auton oven.

***Flashback***

"MItä helvettiä se sulle kuuluu minne mä ne rahat kulutan??" äiti huusi.

Normi viikonloppu... Istuin huoneessani, ovi lukossa, kun vanhempani riitelivät alakerrassa.

"Saatanan ämmä! Sinuna en enää sanois yhtään mitään!!" kännissä oleva isäni huusi ja kuulin kuinka lautaset lensivät päin seiniä.

Istuin sängylläni ja mietin pitäisikö lähteä vai ei... Olin jo jonkin aikaa suunnitellut muuttoa Lontooseen, olin löytänyt jo sopivan kämpän, jossa asuisin yhdessä kolmen muun tytön kanssa. Siellä voisin aloittaa kaiken alusta..

Kuulin kuinka isä ja äiti löivät vuoron perään toisiaan ja kiljuivat ja karjuivat. Pakkasin nopeasti laukkuni ja livahdin ikkunasta ulos. Tämän yön nukkuisin jossain muualla.

Kävelin Sheffieldiin päin menevää tietä. Sinne on noin puolen tunnin kävelymatka. Kaikki koulukaverini asuvat siellä, mutta en usko, että he ovat kotona, sillä nyt on talviloma.. Rahaakaan minulla ei ollut kuin muutamia puntia ja kello oli jo melkein kymmenen illalla. Voisin mennä jonnekkin ostarille..

Kävellessäni hiljaisella tiellä, eräs auto pysähtyi toiselle puolelle ja kuljettaja avasi ikkunan.

"Ootko menos Sheffieldiin?" nuori mies kysyi.

"Joo..." vastasin epäröivästi.

"Hyppää kyytiin!" hän sanoi ja hymyili söpösti.

Emmin hetken, mutta menin autoon. Ulkona oli niiin kylmä...

"Moi mä oon Brad." poika sanoi.

"Sarah" sanoin ja istuin etupenkille.

******

En halunnut enää miettiä tuota iltaa, kylmät väreet menivät selässäni... siitä on jo melkein vuosi. 

Olin sängyssäni, enkä saanut unta, sillä tuon illan tapahtumat pyörivät jatkuvasti mielessäni. Pakotin kuitenkin itseni nukkumaan, koska aamulla olisi pakko mennä töihin.

Heräsin, kävin suihkussa, puin, meikkasin ja söin.. Syödessäni aamupalaa, mietin miksei Harry ollut soittanut edellisenä iltana.. Aikooko hän todellakin pitää etäisyyttä? Tai lopettaa suhteemme? Eihän me edes oltu sitä vielä kunnolla aloitettukkaan... Kello oli jo 6.55.

"Voi vittu..." huokaisin ja juoksin ympäri taloa, etsien tavaroitani. Lopulta kuitenkin pääsin ovesta ulos ja autoon.

"Huomeenta julkkis!" Mike tervehti nykyiseen tapaansa

"Huomenta. Sori et oon myöhäs." vastasin.

Melko normaali Keskiviikko päivä vaateliikkeessä. Juuri kun vuoroni oli loppumaisillaan, joku One Direction fani tunnisti minut ja tuli kassalle jokin lehti kädessään.

"Sä oot Sarah!!" hän sanoi.

"Joo.. moi. Voinks mä jotenkin auttaa?" kysyin häneltä.

"Mitä tää oikee meinaa??" hän kysyi ja lämäytti juorulehdeen etusivun tiskille.

-Kuka hän on? Harryn tyttöystävä vai Louisin tyttöystävä? VAI haluaako tämä tyttö molemmat?!-

"Häh?" sanoin ja katsoin etusivun kolmea kuvaa. Ensimmäisessä oli minä ja Harry pari päivää sitten puistossa, käsikädessä. Toisessa oli minä ja Louis ravintolan ulkopuolella halaamassa ja kolmannessa olimme Loun kanssa keilahallilla.

"Ni mitä tää oikee meinaa??" hän kysyi uudestaan.

"Mistä sä ostit tän lehen?" kysyin.

"Tost lehtikaupasta." hän sanoi ja osoitti käytävän toisella puolella olevaa lehti kiskaa.

"Okei..." sanoin ja lähdin takahuoneeseen vaihtamaan vaatteita.

Kävin ostamassa lehden ja ajoin kotiin. Istuin sohvalle ja aloin lukea sitä. Siinä oli monia kuvia minusta ja Harrysta aikasemmilta päiviltä, onnellisina. Ja eilisä kuvia. Minusta itkemässä, Louisia lohduttamassa ja meistä nauramassa.

En tiedä mitä minun pitäisi tehdä.. Miksei Harry soita??

"piip piip" kännykkääni tuli viesti. Juoksin eteiseen hakemaan sen pöydältä. Se oli Harrylta: "Voidaanko nähä huomenna? Tuu käymää mun luona. x."

Vastasin samantien: "Joo, se käy.x"

Hän lähetti viestin, ei soittanut... Haluaako hän erota? Minusta tuntui siltä.