Zarry Texts » Finnish

zarry texts » chapter thirty-three

Zaynin näkökulma

Raotan uneliaana silmiäni ja kirkas valo kohdistuu saman tien niihin. Hetken joudun silmiäni räpyttelemään, kunnes saan kohdistettua katseeni pomooni, joka seisoo edessäni kädet rinnallaan. Hiljalleen pari tuntia sitten tapahtuneet tapahtumat palautuvat mieleeni ja nielaisen hieman. Epäilen varmasti, että tämä tarkoittaa potkuja.

"Mikä sua vaivaa?" Chris, pomoni kysyy ja kohottaa toista kulmaansa. Lasken katseeni lattiaan ja tajuan vasta sitten olevinani sidottu tuoliin - käsistä kuin myös jaloista.

"Se kiharapää oli... mun serkku", niiskaisen pienen valheen kera ja otan alahuuleni hampaideni väliin.

"Olkoot vaikka poikaystävä, mut sun pitää silti tehä niin ku käsketään, tajuutko?" Chris kysyy ja nyökkäilen vain. Hän irroittaa narut ja nousen ylös hieroen istumisesta kipeää takamustani.

"Saat potkut", hän tokaisee ja osoittaa ulko-ovea tiukasti etusormellaan. Hiljaisena menen sen luokse ja avaan oven, astuen sitten ulos tupakalta tuoksuvaan ulkoilmaan - entiset työkaverini ovat ilmeisesti juuri käyneet tupakalla.
Otan itsekin tupakkakääryleen ja sytkärin taskustani, niitä kukaan ei onneksi ole vienyt. Laitan kääryleen huulilleni, sytytän sen sytkärillä ja lähden kävelemään kodilleni. Kotini ei ole mitenkään kummoinen, vain pieni ränsistynyt pikku talo keskellä metsää.

Ajatellessani tätä asiaa kunnolla, on kyllä vain hyvä, että pääsin siitä työstä eroon, mutta toisaalta olen kylläkin nyt työtön. Mutta nyt voin etsiä Harryn käsiini ja pyytää häneltä anteeksi kaikkea paskaa. Toivon vain, ettei James saanut häntä kiinni, vaan Harry pääsi jonnekin turvaan. Ei olisi kiva lähteä pelastamaan häntä tuosta talosta, kun se on kuitenkin hyvin vartioitu, enkä muutenkaan halua palata sinne enää ikinä.

_________________________

vähän lyhyempi luku mut säästän kaiken toiminnan sitte seuraaviin lukuihin ;))) votetkaa ja kommentoikaa :3