Unohdettu

Luku 8: Takaisin helvettiin

Liza päästi minut ylös kun ovikello soi, en siltikään noussut. Tiesin jo nyt kuka oven takana oli. Katseeni oli lasittunut ja kipu ei hellittänyt lainkaan.
"Nick.." Mutisin hiljaa, mutta Liza sai selvää sanoistani, nimittäin tyttö valahti kalpeaksi ja vilkaisi Lucasta nopeasti. Lopulta pääsin istumaan lattialle ja tuijotin mietteliäästi ympärille. Aaron oli mennyt avaamaan oven ja kuulin tutun äänen. Huokaisin vaistomaisesti ja pian tunsin Romeon kädet ympärilläni.
"Sattuu.." Mutisin hiljaa kyyneleet silmissä. Kuulostin pikkulapselta, mutta kipu oli kamalaa.
"Romeo, auta mut ylös.." Kuiskasin käheästi ja nousin ylös. Laahauduin eteiseen ja kohtasin tutut silmät. Värähdin ja peruutin askeleen. Luojan kiitos Romeo seisoi takanani.
"Hei vain, Alison. Lähdetkö?" Nickin pehmeä ääni kysyi ja asteli Aaronista välittämättä luokseni pysyen silti parin metrin kauempana. Onneksi.
"Liza olisi varmasti ilomielin lähdössä." Murahdin kylmästi ja tuijotin Nickiä joka hymyili huvittuneena.
"Onko se pikku blondi täällä?" Nick kysyi huvittuneena ja vislasi kuuluvasti. Se jos mikä sai Lizan paikalle. Tuo ylimielinen virne.. Oliko Liza aina noin positiivinen kun hän erosi? Vai oliko Nickin näkeminen ja kainalossa oleminen jotenkin erikoinen asia? Pyöräytin silmiäni kyllästyneenä. Nick näytti niin ilmeettömältä kuin ihminen voi vain näyttää.
"Alison, en tullut täältä hakemaan mitään huoraa, valitan, mutta lähdetkö mukaani vapaaehtoisesti vai pitääkö sinulle näyttää mitä tapahtuu kun leikkiin ryhtyy?" Nick kysyi ja vilkaisi Lizaa joka oli kävellyt jo ovelle. Osa minusta olisi lähtenyt Nickin mukaan, mutta päättäväisempi puoli jäi seisomaan. Lopulta Nick tuhahti ja otti käsiaseen - pistoolin ja osoitti aluksi Romeota joka tuijotti aseen piippuun tyyneesti hievahtamattakaan. Itse olin jäätynyt paikalleni.

    Yhtäkkiä Nick kääntyi ja ampui Lizan. Lucas oli tullut paikalle ja tuijotti kauhuissaan Lizan ruumista.
"No, Alison..?" Nick kysyi ja katsoi minua pistävästi silmiin. Sydämeni jätti lyönnin välistä.
"Et tappaisi Alisonia." Maya totesi. Oliko tämä arkipäivää hänellekin? Miksei kukaan huomannut Lizan ruumista?! Aaron oli blondin luona, mutta huokaisi turhautuneesti. Romeo seisoi vierelläni käsi olkapäälläni leväten.
"Tuo on totta, Maya. En tosiaan tappaisi. Tiedätkö miksi?" Nick kysyi ja tarkkaili Mayaa edelleen ase kädessään, mutta hän ei osoittanut sillä ketään.
"Rakastat häntä." Maya tokaisi ja sai painostavan ja jännittyneen tilanteen enemmänkin kiusalliseksi.
"Hm.. Ehkä. Vaikka käsite rakkaus on aika tuntematon minulle." Nick totesi ja puri mietteliäästi huultaan.
"Harmikseni en taida olla ainut joka pitää Alisonista.." Nick jatkoi ja katsoi ensin Romeota joka veti minut lähemmäs itseään, mutta yhtäkkiä Nick siirsi katseen Lucakseen ja hymyili kiusoittelevasti.
"Nick, sinun riveissäsi seisoo myös eräitä jotka pitää Alisonista." Maya totesi ja hämmennyin. Miten Maya tiesi nämä asiat? Hän sai Nickin hämmentyneeksi ja mietteliääksi.
"Voisiko olla Chris? Mutta Chris ja Emily.." Nick mutisi ja tuijotti hetken vielä Mayaa ennenkuin siirsi katseensa minuun.
"Arthur. Eikö vain?" Nick hymähti ja sai minut punastumaan. Perkeleen tuhkakuppi.
"Molemmat." Maya tokaisi ja asteli minun sekä Romeon luokse.
"Olette kuin Romeo ja Julia." Joku hykersi. Tuttu ääni. Emily. Mitä hittoa Emily täällä teki? Tosiaan, nuori neitokainen nojaili oveen ja potkaisi Lizan ruumista kengän kärjellään.
"Mutta eikös se niin mene että Romeo kuolee.." Okei. Tiesin mitä Nick haki takaa ja se sai minut tekemään valintani.
"Julia kuolee kuitenkin Romeon takia, sitähän se rakkaus on, vai?" Tokaisin Nickille joka virnisti.
"Arvasin että tulet mukaani kun uhkailen ja hmm.. toteutan uhkauksiani." Nick totesi ja kääntyi Aaronia kohti.
"Näät vielä siskokultasi, luultavasti." Nick hymähti ja poistui asunnosta Emily kannoillaan. Hitto vie. Olin taas kusessa.
"Maya, mitä tuo oli?!" Aaron ärähti tytölle joka kaappasi minut halaukseen.
"Kerroin Nickille vähän muitten tunteista.." Maya hymähti ja päästi minut vihdoin halauksesta. Halasin seuraavaksi Aaronia joka huokaisi hiljaa hiuksiini.
"Helvetin Nick.." Aaron mutisi. Tosiaan, helvetin Nick. Halasin vielä Romeota joka suukotti poskeani.
"Et sitten kuole." Romeo totesi ja silitti hiuksiani. Lucas oli palannut keittiöön ja kolisteli entistä kovemmin. Huokaisin ja kävelin miehen luo joka oli kääntynyt työtasoa kohti.