Stalker L.S

Six

Biisi tossa ylhäällä ei liity lukuun mut kuuntelin sitä kirjottaessani tätä ja se on muuten vaan tosi hyvä. Yks mun lemppareista tällähetkellä. :)

Edward

"Cody pliiis. Jooko." Anelin.

"Kuinka monta kertaa mun pitää sulle kertoa ne kaikki riskit mitä siinä on?" Cody murahti.

"Mutkun."

"Ei muttia sä et lähde minnekkään täältä, ja Jonny vahtii ettet lähde." Cody murisi.

"Hei. En mä voi aina olla vaan yhessä huoneessa lukittuna ja mä haluun nyt lenkille. Ethän säkään halua et mä lihoon ihan kauheeks kun en saa juosta." Selitin.

"Yhä edelleenkään sä et lähde minnekkään." Cody sihahti.

"Heiiii. Kulta jookoooooo oo niin kiltti." Vinguin ja vedin kasvoilleni parhaan mahdollisen koiranpentu ilmeeni, joka yleensä tehosi.

"No hyvä on." Cody huokaisi.

"Jessss." Kiljuin ja hypin riemusta.

"Mutta." Cody virnisti ja iloni oli tipotiessään.

"Mutta mitä?" Kysyin.

"Nick lähtee sun mukaan ja vahtii sitä missä kuljeksit ja pitää sut poissa vaikeuksista, kuten niistä kahdesta sankarista, jotka jo melkein tappoi sut aiemmin. JA saat luvan olla kiltti poika illalla." Cody virnuili niin, että ihmettelin miten tuon posket eivät olleet vielä revenneet.

"Haista home."

"Anteeksi mitä? Ootko sä nyt ihan unohtanut Ha- Edward kulta, miten DADDYLLE puhutaan?" Cody murisi painaen minut seinää vasten.
"Vai haluatko että perun sen lenkin heti?" Cody jatkoi puhuen aivan liian lähellä kasvojani.

"Anteeksi." Mumisin painaen katseeni jalkoihin.

"Anteeksi mikä?" Cody murisi.

"Anteeksi daddy." Huokaisin alistuneena.

"Niin sitä pitää. Hyvä poika." Cody kehui ja pörrötti hiuksiani painaen suukon poskelleni, kun minä taas oksensin mielessäni.

"Voitko nyt päästää mut vaihtamaan vaatteita?" Inisin miehen ja seinän välissä ahdistuneena. Halusin todellakin pois.

"No mene." Tuo naurahti ja väisti tieltäni.

Käänsin nopeasi selkäni miehelle ja suunnistin huonettani kohti, mutta pysähdyin kuin seinään, kun tunsin läimäyksen perseelläni. Käänsin katseeni miehen suuntaan luoden kasvoilleni erittäin vihaisen katseen. Jos vain katse voisi tappaa, makaisi Cody jo maassa. Cody virnisti minulle ja jatkoin matkaani näyttäen tuolle keskaria olkani yli.

Cody

Kun Harry oli mennyt, menin itse informoimaan Nickiä.

Olin kyllä onnekas, kun tuo mies parka oli menettänyt lähes kokonaan muistinsa pudotessaan veteen ja melkein hukkuessaan. Totuus oli se että olin ollut vähän matkan päässä seuraamassa noita, ja kun näin Harryn pudonneen veteen syöksyin pelastamaan tuota. En vain voinut katsoa rakkaani hukkumista. Niall ja Zayn olivat niin sekaisin luullessaan Harry kuolleen, etteivät edes huomanneet kun raahasin Harryn "ruumiin" pois paikalta.

Sain Harryn elvytettyä, ja sain myös todeta tuon muistin menetyksen. Olin kuullut, että tuo oli jo aikaisemminkin menettänyt muistinsa eikä ollut parantunut siitä aikaisemmastakaan ennen tapaturmaa. No ainakaan tuo ei enää luullut olevansa lapsi.