Uskollisuuden salatut puolet

Luku 15

Fredin ilme muuttui nopeasti vihaiseksi ja sen jälkeen tuskaiseksi hänen kootessaan loputkin palaset yhteen. ”Ei... Merlin sentään Misha älä sano sen olevan totta! Herätä minut minun unestani ja sano ettei tämä ole totta!” Fred sanoi sydäntäntä raastavalla äänellä. Heidän takaansa kuului räjähdys Kotikolon syttyessä tuleen Bellatrixin takia, mutta kumpikaan ei kääntänyt katsettaan. He olivat lukittautuneet siihen hetkeen, molempien poskilla valuivat kyyneleet ja Misha mietti hetken aikaa että tämä oli ensimmäinen kerta kun hän näki Fredin todella itkevän. ”Misha! Misha vastaa minulle!” Nyt Fred huusi ja se sai Mishan säikähtämään ja ottamaan askeleen taaksepäin. ”Fred..” Misha sanoi muttei kuitenkaan löytänyt sanoja jatkaakseen. Fred harppoi lähemmäs häntä ja tarrasi lujaa hänen olkapäistään. ”Sinä sanoit ettei sinulla ole enää mitään muuta kerrottavaa! Et kertonut minulle olevasi kuolonsyöjä! Kuolonsyöjä Misha!” Fred sanoi kykenemättä järkytykseltään enää huutaa.Hän tiesi luvanneensa pysyä Mishan rinnalla tämän tehtävän aikana, mutta tämä oli jo liikaa. Kuolonsyöjä.. Hänen kihlattunsa oli kuolonsyöjä.

”Fred sinä satutat minua..” Misha kuiskasi hiljaa ja Fred laski katseensa käsiinsä, jotka olivat puristuneet tiukasti Mishan olkapäihin. Hitaasti hän laski kätensä ja perääntyi pari askelta. Hukassa. Se oli oikea sana hänelle. Hän ei tiennyt mitä hänen pitäisi sanoa. Hän halusi selityksen. ”Kerro minulle.” Fred totesi ja kauhistui itsekkin äänensä onttoutta. Hetken aikaa hän toivoi ettei Misha huomannut hänen äänensävyä, mutta se oli jo myöhäistä. Misha näytti entistä murtuneemmalta. ”Mitä sinä haluat kuulla?” hän kysyi lopulta ja Fred levitti kätensä. ”Kaiken! Miksi sinä ryhdyit tähän! Miksi halusit tätä.”

”Mitä? Luuletko tosissasi että minä halusin tätä? Minulla ei ollut vaihtoehtoja! Miksi ihmeessä haluaisin liittyä Pimeyden Lordin puolelle? Kaiken sen jälkeen mitä hän on tehnyt! Siinä ei ole mitään suurta, ei mitään! Minut pakotettiin! Joko liityn tai katson sinun ja muitten rakkaitteni kuolevan!”

”Draco ei kuolisi.” Fred totesi lyhyesti. ”Mitä?” Misha kysyi järkyttyneenä. ”Sinun Lordisi ei koskisi sormellakaan Dracoon. Hänkin on kuolonsyöjä. Jos minä kuolisin voisit vain jatkaa elämää rakkaan Dracosi kanssa. Elää elämäsi onnellisena loppuun saakka.” Fred jatkoi tietäen olevansa ilkeä, mutta kykenemättä lopettaa. Misha nauroi vihaisena. Hän ja Fred eivät riidelleet useasti, mutta niinä harvoina kertoina, kun he riitelivät, Fred oli vetänyt Draco-kortin esiin. ”Luuletko todellakin sen olevan noin helppoa? Pimeyden Lordi ei säästä ketään! Tiesin, että reagoisit tällä tavalla! Tämän takia en olisi pystynyt kertomaan vaikka olisin voinutkin!”

”Näytä kätesi. Vasen kätesi.” Fred sanoi yllättäen ja odottamatta Mishan reaktiota hän veti Mishan vasemman hihan ylös ja kohahti lukiessaan siinä olevan tekstin. ”Muista kenen puolelle kuulut. Olet heidän puolellaan.. Miten minä voin olla yhdessä vastapuoluelaisen kanssa..” Misha riuhtaisi kätensä takaisin. ”Oletko tyytyväinen? Ei pimeänpiirtoa niin kuin odotit. Vain teksti joka on kaiverrettu käteeni. Ikuiset arvet, joiden päällä on taika varmistuksena siitä ettei se varmastikkaan lähtisi koskaan pois. Täydellinen tyttöystäväsi paljastuukin petturiksi. Niinhän sinä ajattelet tälläkin hetkellä. En ole mitään mitä luulit. Niin kai sitten. Teen vain suuria uhrauksia, jotta voisin pitää edes pari ihmistä elossa. Sinua ei varmastikkaan kiinnosta sekään fakta, että minä en ole tekemässä Pimeyden Lordin hyväksi kerrassaan mitään! Kun aika on oikea, minun tulee vain kävellä muiden edessä hänen puolelleen. Enkä ole varma kumpi on pahempi. Osoittaa petturuutensa kaikkien edessä ja saada samanlaisia inhon reaktioita kuin sinulla vai murhata joku kenenkään tietämättä. Kestin kidutusta koko kesän. Koko kesä. Niin kauan pystyin olla kieltäytymällä. Sitten he löysivät heikon kohtani. Ja voin myöntää tässä näin, että heikkoja kohtiani on tasan kaksi. Sinä ja Draco. Sinun vihasi ei tule muuttamaan sitä faktaa, että minä rakastan Dracoa. En enää samanlailla kuin ennen, mutta rakastan kuitenkin. Mutta valitsin sinut. Valitsin sinut kaikesta huolimatta, sillä rakastan sinua. En antanut valamme estää minua. Valitsin sinut silti. Mutta silti sinä jaksat uskoa, että minä ottaisin mielummin Dracon. Että minä mielummin menisin hänen luo. Ehkä minun sitten pitäisikin, sillä ethän sinä voisi kuolonsyöjän kanssa olla.” Misha sanoi ja niine hyvine kaikkoontui jättäen Fredin seisomaan ilmeettömänä pellon reunalle.