Seison taas valkeassa eteisessä, jossa seisoin viimeksi samana päivänä vähintään yhtä hermostuneena, mutta täysin eri syystä. Hermostuneisuutta ei yhtään hellitä Rauskin puhe toisesta huoneesta. Hän ei selvästikään huomannut saapumistamme. Zappis seisoo vieressäni paikallaan yhtä hiljaa kuin minä. Hän vilkaisee aina välillä minua silmiin ja näyttää jopa jännittävän puolestani. Hymyilen pienesti ja lähden kävelemään hiljaa siihen huoneeseen mistä selitys kuuluu.
Olen jättänyt tennarini siististi eteiseen ja nyt hiivin valkoisella karvamatolla sukkasillani kunnes seison vaaleanruskean oven takana parkettilattialla. Käännyn takanani seisovaa miestä päin.
"Emmä voi mennä tonne noi vaan," kuiskaan. Mies näyttää miettivän samaa.
"Jos mä pyydän sen tänne?" Zappis kysyy. Jokainen vaihtoehto tuntuu väärältä. Kohautan olkiani ja käännyn taas ympäri niin, että olen oveen päin.
Laitan oikean käteni metalliselle ovenkahvalle ja vasemman käteni nojaamaan ovenselkään. Vilkaisen vielä Zappista vieressäni joka puree huultaan ja hymyilee innokkaasti.
Painan kahvan alas ja työnnän ovea hitaasti auki.
Yhtäkkiä ovi avautuu nopeasti itsestään ja, koska pidän kahvasta kiinni horjahdan oven mukana sisälle.
Tuijotan lattiaa etsien tasapainoani. Kun viimein löydän sen, nostan katseeni pelästyneenä. Edessäni seisoo syy oven avautumiseen ja horjahtamiseeni. Edessäni seisovalla vekkiotsaisella miehellä on kasvoillaan hämmästyneen huvittunut ilme, joka arvostelee minua päästä varpaisiin.
"Sulla on sitte outo tapa tutustua ihmisiin," hän sanoo ja kävelee ohitseni olohuoneeseen. En voi kuin tuijottaa miehen takaraivoa sanattomana. Käännän katseeni Zappikseen, joka hymyilee leveästi.
"Se kävi helposti," hymähdän. "Onks tää jotenki tuttua?" Kysyn selvittyäni alkujärkytyksestä. Zappis tulee aivan kiinni minuun. Hänen olkapäänsä koskettaa omaani.
"Usko tai älä, mutta Rauski ei oo hyvä naisten kanssa. Se seurusteli viimeks yläasteella," mies kuiskaa ja luo tietävän katseen minuun. Nyökkään vastaukseksi. Oloni on hyvin outo. Lempi pelivlogaajani on juuri kävellyt ohitseni, kuin se olisi arkipäivää ja pakko myöntää, että olen siitä vähän loukkaantunut.
Jään tuijottamaan miestä, joka on löytänyt tiensä keittiöön.
"Tuu istuu tohon sohvalle mun kanssa, ehkä saat vaihettuu ton kans pari sanaa," Zappis sanoo hymyillen ja lähtee kävelemään kohti mustaa nahkasohvaa. Kävelen hetken päästä miehen perään suorastaan tyrmistyneenä.
Lösähdän Zappiksen viereen ja tuijotan edessäni olevaa pimeää telkkaria.
"Älä oo tollane. Kyl se Rauski sul haluu puhuu. Se on varmasti iha yhtä järkyttyny ku sää nyt," mies vieressäni sanoo ja silitää olkapäätäni. Käännän katseeni häneen ja hymyilen ymmärtävästi. Mies kääntää päänsä keittiön suuntaan.
"Eikä sil yleensä noi kauan mee keittiös!"
"Mä keitän kahvii!" Kuuluu vastaus. Oloni muuttuu taas epätodelliseksi. Pian Zappis nousee vierestäni ja kävelee keittiöön.
Zappiksen nk.
Kävelen keittiötä kohti ja lasken käteni valkoisiin ovenkarmeihin. Näen Rauskin kaivavan kaappeja tuohtuneena.
"Mitäs etit?"
"No buranaa, sattuu nii maan perkeleesti," mies vastaa ja vilkaisee keittiöön ilmestynyttä henkilöä.
"Tohon mikää burana auta," sanon pitäen Rauskia typeryksenä.
"Yrittänyttä ei laiteta," mies vastaa ja ottaa esiin lääkepurkin. Pyöräytän silmiäni ja vilkaisen olkani yli olohuoneeseen, jossa punatukkainen tyttö tuijottaa eteenpäin ja heiluttelee jalkojaan.
"Tuol istuu yks läppäväkeläine odottamas, et sen idoli kiinnittäis siihe jotai huomioo," kerron hiljaa ja käännän katseeni Rauskiin.
"Ai kuuluuks toi Läppäväkeen?" Rauski vastaa selvästi yllättyneenä ja nielaisee veden ja pillerin.
"Luulin, et se on joku sun.." mies jatkaa, muttei keksi miten lopettaisi lauseensa.
"Eei.. Oon tuntenuki ton vast päivän," hymähdän.
"Ja nyt se on meillä?" Rauski vastaa ja kohottaa toista kulmakarvaansa. Nyökkään ja lasken katseeni vaaleanruskeaan parkettilattiaan.
"Se on tääl, koska haluis oikeesti nähä sut," sanon ja hymyilen itsekseni.
"Mitä mä sanon sille?" Rauski kysyy ja laskee lasin tiskipöydälle.
"Menet sinne ja.. sanot jotai yhtä tyhmää, ku aina," vastaan ja saan molemmat nauramaan.
"Sä luot paineita," Rauski sanoo ja kurkistaa taakseni olohuoneeseen. Hän kävelee viereeni ja irroitan toisen käteni ovenkarmista, kun Rauski ottaa siitä itse kiinni.
"Mä en oo..," mies kuiskaa, mutta tönäisen hänet pois ovenkarmista olohuoneeseen ja huomaan, että Noora näkee Rauskin yhtäkkisen ilmestymisen.
"Moi, mitä kuuluu?"
Oh c'mon.. Sä pystyt parempaan. Seison keittiössä vakoilemassa olohuoneen tapahtumia. Käännyn kuitenkin pian mustaa kahvinkeitintä päin ja huomaan, ettei se ole edes käynnissä. Painan sen päälle ja käännyn taas olohuonetta kohti.
Rauski on siirtynyt istumaan Noora viereen, joten ajattelen itsekin liittyä seuraan. Molemmat kääntävät päänsä suuntaani ja huomaan Nooran kasvoilla lepäävän leveä hymy. Hymyilen hänelle takaisin ja istahdan tytön viereen niin, että hän istuu meidän välissä.
"Mä kerroin tolle siitä mun kavereitten yllättämisestä," Noora kertoo innoissaan ja osoittaa Rauskia. Kohotan kulmiani kysyvästi. Noora ja Rauski vilkaisevat toisiaan, nousevat seisomaan ja lähtevät kävelemään ripeästi Rauskin huonetta kohti.
"No ne ystävysty helposti," mietin, kun kävelen heidän perässään.
Rauski istahtaa mustalle selkänojalliselle tietokonetuolille ja kytkee web-kameran taas päälle.
"Nyt ollaa jännän äärellä. Se pahoinpitelijätyttö on täällä," mies pitää tauon ja vilkaisee vieressään seisovaa tyttöä, joka ei kuitenkaan näy ruudulla.
"Ja sillä on pari kaveria, jotka kuuluu kans Läppäväkeen. Ja kiitos Zappiksen me saadaan järkyttää ne," Rauski kertoo ja hymyilee leveästi. Hän kääntyy tyttöön päin ja viittoo hänet istumaan syliinsä, jotta Noora näkyisi kunnolla web-kamerassa.
"Hei ihanat! Ja nyt te kaks siellä varmaa tiiätte miks lähin nii äkkiä," Noora yrittää peittää hymyään, mutta epäonnistuu siinä. Hän jää hymyilemään paniikissa kameralle, kunnes Rauski tajuaa työntää tytön huomaamattomasti pois sylistään, jottei streamiin tule kovin pitkää hiljaista hetkeä, eikä Noora vahingossa nolaa itseään.
"Sun kannattaa olla varovaine ku lähet kotii tai tuhat fanityttöö tappaa sut," Rauski lukee chatista ja saa Nooran nauramaan.
"Pidän mielessä," tyttö sanoo ja kääntyy katsomaan minua suloinen hymyn kaari huulillaan. Hymyilen hänelle takaisin ja osoitan hiljaa ovea, kun Rauski alkaa taas selittämään jotain turhaa kameralle. Noora ymmärtää vihjeeni ja hiippailee ovesta ulos.
