Part 6

588 19 2
                                    

Nooran nk.

Istumme Zappiksen kanssa olohuoneen mustalla sohvalla kuuntelemassa Rauskin selitystä viereisestä huoneesta.

"Mikä olo?" Vieressäni istuva mies kysyy.

"Aika.. Epätodelline," sanon hetken miettimisen jälkeen ja vilkaisen Zappista.

"Kui?"

"Noku.. Mä oon seurannu Laeppavikaa monta vuotta. Siis jo sillo Raumooglen aikaan. Ja iha yhtäkkiä mä tapaan teijät molemmat ja jopa näyttäydyn Laeppastreamissa," selitän ja yritän pysyä vakavana, vaikka olenkin yhä kikseissä siitä, että olen tavannut Rauskin ja jopa istunut hänen sylissään. En millää meinaa uskoa, että hän on huono naisten kanssa.

  Vilkaisen Zappista, joka katsoo eteenpäin ja nyökyttää päätään ymmärtävästi.

"Kuule.. Mitä sä tarkotit sillä, et Rauski on huono naisten kanssa?" Kysyn hiljempaa. Mies kääntää katseensa minuun.

"Se jättää friendzonelle," Hän sanoo ja katsoo minua tietävästi. 

Nyökkään ymmärtämisen merkiksi. Vilkaisen kännykkääni joka näyttää olevan jo vähän yli kymmenen.

"Mun on aika varmaan lähtee," sanon ja vilkaisen vieressäni istuvaa miestä.

"Nyt jo?"

"Mun kaverilla on synttärit tänää ja oon ollu jo aika kauan poissa," kerron ja nousen sohvalta.

"No, ne ainaki tietää miks," mies sanoo ja nojaa kyynärpäillään polviinsa. Naurahdan vähän ja siirrän katseeni vaalean ruskean parkettilattiaan. Alan kävellä eteiseen ja työnnän mustat tennarini jalkaani. Tartun oveen ja työnnän sen auki.

"Noora venaa hetki!" Zappiksen ääni kuuluu olohuoneesta. Laitan oven raolleen ja käännän päätäni. Pian mies ilmestyy näköpiiriin ja kysyy kännykkääni. Ojennan pienen vaaleanpunaisen kännykkäni hänelle vähän hämmästyneenä. Pian mies antaa puhelimen hymyillen.

"Soittele," hän sanoo.

"Lupaan," myönnän ja astun ulos lämpimään rappukäytävään.

 ***

"Kiitos iha helvetisti!"

Seison Emman oven takana aidosti pahoillani. Kiharahiuksinen nainen seisoo edessäni kädet puuskassa ja huulet mutrussa.

"Sori oikeesti, kun mä näin mitä Rauski sano nii mun oli pakko mennä pyytää.. Joonakselt anteeks," selitän katse maassa. En tiedä millä nimellä kutsuisin Zappista. Kertoisinkö hänestä ystävilleni Joonaksena vai Zappiksena.

Nostan katseeni ovella seisovaan ystävääni, mutta huomaan bruneten kasvoilla vihan ja pettymyksen sijasta jo paljon ystävällisemman ilmeen. Omani lähenee enemmänkin todella hämmentynyttä.

"Misä Rauski asuu?" Hän kysyy ja virnistää.

"No en kerro," sanon huvittuneesti ja ohitan Emman. 

"Me nähtiin sut siinä streamissä! Arvaa saatiinko sydärit," Jenni huutaa olohuoneesta ja juoksee eteiseen luokseni.

Seison valkeassa eteisessä tyttöjen ympäröimänä, kun kysymyksia alkaa sataa päälleni. "Mitä puhusitte? Onko Rauski hyvä suutelija? Miten sä tunnet Zappiksen? Olitteks te sängyssä?" Kysymyksiä pulppuaa molempien truefanien suusta. Nauran noille päin naamaa ja kävelen valkoiselle sohvalle katsomaan meneillään olevaa streamiä.

Tytöt seuraavat hämmästyneinä, koska en kerro heille mitä jätkien kämpällä on tapahtunut.

"Sano nyt edes jotai," Jenni, joka istahtaa oikealle puolelleni, inttää. Vilkaisen blondia silmiin ja hymyilen kettuilevasti, ennen kuin käännän pääni taas harmaata läppäriä kohti.

"Ei toi oo reiluu! Et sä voi tehä noin," Jenni huudahtaa ärtyneenä, saaden minut virnistämään.

Käännä pääni vasemmalle puolelleni ja näen tummatukkaisen naisen alun kävelevän keittiöstä muutama siideri mukanaan.

"Ja sähän kerrot," hän sanoo ja ojentaa siiderin nenäni eteen. Tartun juomaan ja näpäytän sen auki. Emma avaa myös omansa ja antaa yhden Jennille.

"Nooralle ja Rauskille," Emma sanoo ja kohottaa tölkkiään, ennen kuin kaataa juotavan kurkustaan alas. Hymyilen tytölle ja siemaisen omastani vähän. Käännyn taas katsomaan läppärin näyttöä ja kohdistan katseeni ruudun oikeaan yläkulmaan, Rauskiin. Saman tien mieleeni muistuu hetki, kun istuin miehen sylissä ja hymy nousee kasvoilleni. Voin melkein tuntea taas Rauskin reisien lämmön jalkojani vasten. 

"Ää, se hymyili," blondi huomaa ja osoittaa naamaani ja hymyilee ärsyttävästi. Hävitän hymyn kasvoiltani ja nyrpistän nenääni vieressä istuvalle ystävälleni.

"Et sä voi olla tollane, haista vittu," Jenni sanoo ja alkaa kutittaa minua. Harmi kyllä kutian aivan järkyttävän helposti, joten kaadun pakonomaisesti Emman reisien päälle, jolloin hänkin alkaa kutittaa. Pyörin hetken ympyrää nauraen hysteerisesti, kunnes alan anella armoa lupaamalla kertoa mitä Zappiksen ja Rauskin luona tapahtui.

Kerroin tytöille kuinka tapasimme Zappiksen kanssa ja kuinka törmäsin Rauskiin rappukäytävässä. En kuitenkaan kertonut miesten kanssa käymistämme keskusteluista, vaan jätin ne vain meidän kolmen välisiksi asioiksi. Enkä myöskään sitä, että istuin Rauskin sylissä, koska sen maagisen hetken halusin pitää vain itselläni.

***

Herään aamulla Emman sohvalta. Päälläni on punavalkoinen peitto ja pääni alla vaaleanpunainen tyyny. Nousen ylös ja hieraisen silmiäni. Kun kuva viimein hahmottuu käännyn ympäri ja katson sohvan taakse. Emma ja Jenni makaavat keskellä huonetta yhden patjan päällä. Tai oikeastaan.. Emman toinen jalka povesta alaspäin makaa yksinään patjalla. Nousen ylös ja suuntaan keittiöön noista kahdesta sen enempää välittämättä.

Keittiö on vaaleankeltainen ja tiskipöydät on päälystetty mustavalkoisella laatoituksella. Keittiön seinällä on valkoinen kello, joka näyttää puoli kahtatoista. Alan keittää kahvia Emman vaaleanpunaisella kahvinkeittimellä, kun mieleeni tulee Rauskin huuto kuinka hän sanoi keittävänsä kahvia. Kuinkakohan kauan menee, että unohdan reissun yksityiskohdat?

Kahvin kiehuttua otan hemulikuppiin kahvin ja kävelen takaisin olohuoneeseen, jossa tytöt makaavat samassa asennossa, kuin 10 minuuttia sitten. Istahdan sohvalle ja avaan facebookin läppärillä. Sitten vaan odottamaan, että tyttöset herää ja katsoa muistavatko he illasta mitään. Emma oli nimittäin juonut aika reippaasti, koska synttärit. En ehdi selata facebookkia kovin kauaa, kun kuulen jomman kumman heränneen ja kävelevän lähemmäs. Askeleet pysähtyvät hetkeksi, kunnes lähtevät taas kulkemaan kohti sohvaa. Pian sohva painuu aavistuksen alas päin, kun toinen tytöistä on istunut viereeni. Uteliaisuuteni ei anna periksi, joten vilkaisen viereeni ja huomaan vastaheränneen blondin istuvan vieressäni. Hänen vaalea polkkatukkansa sojottaa kohti taivasta ja hänen silmiensä alapuolella on tummat silmäpussit.

"Mikä olo?" Kysyn.

"Kamala," kuulen lyhyen vastauksen. Itse en juonut eilen kuin pari siideriä, joten oloni ei ollut kummoinen. Selaan vielä hetken facebookkia, kunnes nousen ylös ja alan kävellä vaaleaa eteistä kohti.

"Läheksä?" Jenni kysyy väsyneenä.

"Kohta, " vastaan lyhyesti ja avaan naulakon vieressä olevan vessan oven. Vessa on pieni ja muun kämpän tavoin mustavalkoinen. Kävelen peilin eteen ja alan siistiä pehkoani. Huomaan peilitelineellä Emman mustan meikkipussin, jossa on valkoisia pilkkuja. Otan sen ja etsin sieltä kajaalin ja ripsivärin. Kun olen meikannut kävelen eteiseen ja kiskon tennarit jalkaani.

"Nähää!" huikkaan olohuoneeseen, jossa kaksi tyttöä istuvat sohvalla väsyneinä meikit poskilla. Toinen heistä heilauttaa kättään, toinen vain haukottelee vastaukseksi.

Siniset kyyneleetOnde histórias criam vida. Descubra agora