the Pirate's life Maailman ääriin

2. Suunnitelma

-Anya, milloin portaali katoaa? kysyn naiselta, joka tutkii karttaa. Hän on erittäin keskittynyt eikä varmaan edes kuullut kysymystäni.

-Anya? murahdan ja saan naisen huomion. -Milloin portaali katoaa.

-Se pysyy auki yhden vuorokauden, meille tulee kiire.

-Miksi emme sitten ole jo matkassa?! murahdan varoittavasti.

-Koska emme tiedä missä portaali on! Se vaihtaa paikkaansa tietyn ajan välein. Sen siirtymistä on vaikea ennustaa.

-No ala ennustaa nopeammin! Minun täytyy päästä siihen typerään kokoukseen!

-Jos se on vain typerä kokous, niin miksi edes haluat sinne? Anya kysyy.

-Koska siinä kokouksessa minut ylennetään merirosvokapteeniksi ja olen havitellut sitä titteliä jo kaksi vuotta.

-Kapu on nuorin merirosvo, joka koskaan on saanut sen nimen, Milon sanoo jostain takavasemmalta.

-Ja kaiken lisäksi hän saa sen kahdessa vuodessa, kun monilla muilla merirosvoilla siihen menee vähintään viisi vuotta, Ethankin liittyy puheeseen.

-Sinun kanssasi ei siis leikitä, Anya naurahtaa ja keskittyy taas karttoihin. Hän piirtelee viivoja sormenpäällään ja mittailee etäisyyksiä.

-En ole varma, mutta se saattaa olla tuolla, hän lopulta sanoo ja tökkää sormensa keskelle merta, pienen saaren päälle.

-Pitkä matka purjehdittavana, Ethan sanoo.

-Tuntemattomia vaaroja, Milon jatkaa.

-Ja suuri seikkailu, henkäisen innostuksen virratessa kehossani.

-Matkaan siis, Anya naurahtaa ja suoristaa selkänsä täyteen pituuteensa.

Pirun perimä portaali, täältä tullaan.

~~

-Purjeet auki! käsken miehistöäni ja jään katsomaan, kun ensin rauhallinen kansi muuttuu miehiä ja naisia viliseväksi paikaksi, kun kaikki pyrkivät töidensä luo.

-Te olette siis merirosvoja? Anya kysyy takaani.

-Mitä muutakaan? murahdan. -Horne mastoon!

-Miksette ryöstä täältä mitään? Anya kysyy. Käännyn katsomaan naista kulma koholla.

-Sinä et taida pitää tästä paikasta? kysyn vuorostani naiselta. Anya pudistelee päätään ja kävelee reelingille. Hän katsoo rantaa hiukan haikeana.

-Olen tehnyt päätökseni viedä teidät täältä pois, aion myös tulla mukaanne, hän lopulta sanoo. Laiva lipuu hitaasti pois satamasta. Nyökkään, vaikka hän ei sitä vältämättä huomaakaan.

-Meidän pitää purjehtia alle vuorokaudessa tuntemattomia vesiä kohti itää, Milon murahtaa takanani.

-Me pystymme tähän, meidän on pakko, vastaan äreänä miehelle. -Purjehdin vaikka maailman ääriin, jotta pääsen Coléreen.

-Kapteeni, onko kaikki hyvin? Milon huokaisee. -Olet äreä tänään.

-Miksiköhän? Olemme matkalla tuntemattomaan, emme tiedä alueen vaaroista mitään ja kaiken lisäksi meillä on kiire! Ei, mikään ei ole hyvin tällä hetkellä!

-Ajattelisit myös hyviä puolia, Milon huokaisee. Hyviä puolia? Ei niitä ole.

-Tiedän mitä ajattelet, mutta tämähän on täydellinen seikkailu! Kaiken lisäksi saat viettää seikkailusi rakkaasi kanssa ja saatat saada jopa uuden ystävän miehistöösi!