the Pirate's life Maailman ääriin

14. Taistelurinki

Jyskytän neuvostosalin ovea. Sisältä kuuluu ärtynyttä puhetta, mutta pian joku avaa minulle raskaan oven.

-Tulin puhumaan kokeistani, ilmoitan suoraan marssittuani salin keskelle. -En ota vastaan vastaväitteitä!

-Lola, meillä ei ole aikaa tähän, John murahtaa tympeänä paikaltaan.

-Minulle luvattiin, että minusta tulee merirosvokapteeni! Mutta nyt te vain viivytätte asiaa, huudan selkeästi ja päättäväisesti.

-Neiti Sparrow, Gallahan Tuima sanoo kireänä. -Meillä on nyt paljon selvitettävää Mary Sparrown tekosen jälkeen ja...

-Ei kai yhden kaksintaistelun järjestäminen niin vaikeaa ole?

-Viimeksi kun tarkistin, miekkasi olivat poikki, John murahtaa nut vihaisenpana. Vetäisen molemmat miekkani huotristaan ja käännän haastavan katseeni isääni.

-Viimekerrasta onkin aikaa, eikö? vastaan ja kallistan provosoivasti päätäni. Huomaan isäni leukaperien kiristyvän.

-Emme ole vielä päättäneet vastustajaasi, Gallahan Tuima puuttuu puheeseen.

-Mitäs hankalaa siinä on? Pistäkää paras kehään, voitan hänet helposti!

-Selvä, illalla auringon koskiessa merta, tapaamme satamassa, kapteeni Sparrow, Gallahan Tuima sanoo ja katsoo minua viiru silmillään. Nyökkään ja poistun neuvostosalista leuka ylhäällä.

Seuraavaksi pitäisi etsiä joku harjoitusvastustaja. Niinpä lähden torille.

Saavuttuani kaikkien ihmisten keskelle huudan:

-Minä haastan teidät kaksintaisteluun kanssani! ihmiset pysähtyvät ja jäävät tuijottamaan minua. -Se joka minut voittaa saa 20 kultarahaa!

-Helppo homma! joku kähähtää nauruun ja harppoo luokseni väkijoukon läpi. -Tapellaan.

Ihmiset alkavat perääntyä.

-Kaksintaistelun säännöt ovat: ei tuliaseita, vain alussa valitut aseet hyväksytään, ei kuolemaan asti. Taistelu päättyy, kun toinen on aseettomana maassa, selostan sääntöni ja katson pitkää parrakasta miestä.

-Se käy, hän naurahtaa ja vetää miekkansa ja pitkän tikarin esiin. Itse vedän molemmat miekkani.

-Älä sitten ala itkeä, kun et pärjääkään minulle! mies vielä röhähtää nauruun.

-Alkaa! sanon päättäväisenä ja isken hyökkäykseen.

Viilto vasemmalta, isku oikelta. Pyörähdys ja isku jalkoihin. Samalla kun yritän päästä läpi puolustuksen, tarlkailen miehen jalkatyötä ja liikkumista.

Taon iskuja katkeamatta ja alan jo päästä miehen puolustuksen yli. Mutta sitten hän hyökkää. Huomaan hänen yrittävän kampata minut, joten  hypähdän sukkelasti sivummalle ja kierrän juosten miehen taakse. Hän pyörähtää kohti minua ja jatkaa hyökkäystään. Koska hänellä on yksi miekka yhdessä kädessään hänen iskunsa ovat toispuolesia. Hän pyrkii jatkuvasti iskemään vasenpaan kylkeeni. Siksi pidänkin oman puolustukseni ylhäällä ja samalla huitaisen tikarin hänen kädestään. Se lennähtää yleisömme jalkojen juureen.

-Fiksu veto, vai oliko sittenkään? mies naurahtaa ja hyökkää jälleen.

Nyt hänen iskunsa ovat tarkempia ja pistävät minut työskentelemään enemmän. Hitaasti näkökenttäni rajat punertuvat ja näen selkeästi hänen heikkoutensa. Pieni hymy nousee huulilleni ja hyökkään.

Ei mene kauaa, kun miehen miekka lennähtää hänen kädestään ja pian sen jälkeen mies on pitkin pituuttaan maassa.

-Minä voitin, totean rauhallisesti ja ojennan miehelle toisen käteni. Hän tarttuu siihen ja kiskaisee minut maahan. Tunnen hänen kiskaisevan miekkani kädestäni ja tunnen saappaan selälläni.

-Vai voititko sittenkään? hän kysyy hyväntuulisesti. Paino lähtee selältäni ja kapuan pystyyn. Puistelen hieman vaatteitani ja ojennan käteni saadakseni miekkani.

-Hyvä ottelu, mies sanoo ja antaa minulle aseeni, poimii sitten omansa ja katoaa yleisön sekaan.

-Entä palkkio? huudan vielä hänen peräänsä, mutta näen vain käden huitaisevan tyhjää. -Haluaako joku muukin kokeille?

Päivän kuluessa käyn vielä kaksi ottelua, jonka jälkeen palaan laivalleni lepäämään.

Bluella minua odottaa jo osa miehistöstäni.

-Hei kapu! joku tervehtii minua. Heilautan heille kättäni ja astelen omaan hyttiini.

-Herättäkää minut ennen auringonlaskua! huudan vielä heille ja suljen hyttini ovet. Otan miekkahuotrani selästäni, heitän takkini naulakkoon ja riisun nahkasaappaat jaloistani.Vilkaisen riippumattoani, mutta rojahdan sitten sängylleni. Laiturissa ollessaan laiva tuskin keikkuu niin paljon kuin avovedellä.

Herään siihen, kun tunnen jonkun hipaisevan poskeani. Tunnustelen tyynyni alla olevaa veistä. Raotan silmiäni ja näen Ethanin.

-Hei...? mumisen unisena ja siirrän käteni pois tyynyni alta.

-Hei, pitkä päivä? hän kysyy hymyillen ja istahtaa viereeni sängylle.

-Mhm, vastaan ja suljen silmäni. -Miksi sinä tulit?

-Sinut piti kuulema herättää ennen auringonlaskua, Ethan hymähtää. Tunnen hänen katseensa itsessäni. Avaan silmäni ja katson hyttini suurista ikkunoista ulos. Nousen istumaan Ethanin vierelle.

-Tuletko katsomaan kaksintaisteluani? kysyn ja nousen pukemaan.

-Tietysti, Ethan sanoo hymyillen. Kävelen vaatekaapilleni ja avaan sen ovet. Kuulen Ethanin nousevan.

-Odotan sinua kannella.

Vaihdettuani vaatteeni ja tälläydyttyäni kaikkiin tamineisiini marssin hytistäni. Ethan odottaa minua sanojensa mukaisesti kannella jutellen Hawkille.

-Hawk! tervehdin poikaa hymyillen. -Missäs sinä olet piilotellut viimepäivät?

-Kiertelin Anyan kanssa linnoitusta, saimme aikaan aika hyvät pohjapiirrokset! Hawk naurahtaa ja taputtaa minua olalle. -Kuulin, että satamassa on tänä iltana tulevan merirosvokapteenin kaksintaistelu!

-Aye, minun pitääkin nyt mennä, vastaan ja ohitan heidät. Laskeudun laiturille ja harpon pitkin askelin päälaiturille, jonne on kerääntynyt jo väkeä. Vilkaisen aurinkoa, joka pian jo koskettaa meren pintaa.

Ihmiset väistyvät tieltäni ja tunnistan neuvostonvanhimman Gallahan Tuiman, isäni ja Viillon.

-Miss Sparrow, Gallahan Tuima tervehtii minua ja nyökkää. Isäni puolestaan vain tuijottaa minua vakavana. -Tässä on vastustajasi, John Seaone.

Vilkaisen Gallahania varmistuakseni, ettei hän vitsaile.

-Sanoit haluavasi parhaan, ja tässä hän on, isäni murahtaa ja vilkaisee veljeään.

Tiesin, että kaksintaistelu tulisi olemaan vaikea, mutta en odottanut isäni olevan vastustajani.

-Miksi Viilto on täällä? kysyn ja nyökkään miehelle tervehdykseksi.

-Minä sanelen kaksintaistelun säännöt ja olen täällä lääkintämiehenä, Viilto naurahtaa ja viittää hänen vieressään olevaan laatikkoon, jossa on sieitä ja muuta tavaraa.

-Voimmekin jo aloittaa, aurinko on kohdillaan, Gallahan Tuima ärähtää. -Valitkaa aseenne ja kuunnelkaa säännöt tarkasti.