Rakkaudella satutettu

4. Pelkkä vitun veto

Aria

Tuska.

Ahdistus.

Pimeys.

Veri.

Kyyneleet.

Nousin varovasti istumaan sängylle. Katsoin sumein silmin lattialla revittyä mekkoani.

En voisi pukea sitä enää päälleni.

Nousin varovasti seisomaan ja varoin herättämästä Anttonia ja hänen ystäväänsä, jotka retkottivat sängyllä. Nielaisin nyyhkytyksen ja se takertui kurkkuuni.

Tunsin, kuinka aina lämmin ja puhdas sydämeni, oli nyt muuttunut mustaksi. Se menetti värikkyytensä ja loistonsa. Tunsin, kuinka sen lämmin valo hiipui ja tilalle tuli kylmyys.

Sydämeni jäätyi.

Ei kukaan voi tehdä noin toiselle. Se on väärin. Sisäinen ääneni sanoi.

Kuumat kyyneleet valuivat vuolaina poskiani pitkin. Huuleni maistuivat suolalta. Avasin vaatehuoneen oven ja nappasin ensimmäisen vastaan tulevan paidan.

Se oli musta huppari, jossa oli kaunis pääkallo selässä. Puin sen hiljaa ja varovasti päälleni ja hiivin ovelle.

Selkääni sattui suunnattomasti ja ranteeni olivat veriset.

Veri tarttui kiinni paitaan ja se hankasi inhottavasti vasten selkääni ja ranteita.

Onneksi huone oli lähinnä portaita, eivätkä portaat natisseet.

Ulko-ovella laitoin kängät jalkaan ja kiitin Nellaa siitä, että tämä oli käskenyt laittaa mustat tennarit korkokenkien sijaan.

Kun sain kengät jalkaani, avasin oven ja lähdin juoksuun. Juoksin niin lujaa kuin vain pystyin. Aurinko oli jo laskenut, mutta silti ei ollut aivan pimeää. Eihän kesällä koskaan ollut.

Kotiin oli pitkä matka ja kun olin päässyt tarpeeksi kauas Anttonin talosta lysähdin maahan ja itkin.

Itkin ja huusin.

Sydämeni oli murskana.

Tunsin, kuinka vesipisara tippui iholleni. Se oli viileä ja pehmeä. Lopulta vettä tuli kuin ämpäristä olisi kaatanut.

Taivas itki kanssani. Se tiesi, mitä minulle oli tapahtunut. Mitä minulle oltiin tehty.

Olin pelkkä veto. Olin vain joku vitun veto.

Ida ja Nella olivat sanoneet minulle, että Anttonissa oli jotain erikoista. En ollut uskonut. Olin vain rakastunut, typerä tyttö. Olisihan minun pitänyt tajuta ne pienet vihjeet, mutta olin kuin en olisi huomannut.

Yön aikana pääsin kotiin.
Olin sopinut Marilynin kanssa, että hän saisi lähteä Keravalle ystäviensä kanssa, jos saisin tehdä mitä haluan. Ja äiti ja isähän eivät saaneet tietää ettemme olleet kotona.

Ida ja Nella eivät olleet yötä luonani. Ilmeisesti he olivat löytäneet yöksi parempaa seuraa.

Pakkasin tavaroitani laukkuun. En jäisi tänne enää hetkeksikään.

Olin itkenyt niin kauan, että kyyneleet olivat loppuneet. Niin ei ollut käynyt vielä koskaan.

_______________

Tiesin kyllä heti minne matkaisin.

Kokkolassa asuva setäni, Pena, oli mukava ja aina kiltti minulle ja tällä hetkellä ulkomailla perheensä kanssa. Hän oli sanonut, että saisin tulla talovahdiksi kesällä, jos haluaisin.