Rakkaudella satutettu

8. Grillijuhlat

Moiii! Uudes osas on nyt menny vähän kauemmin, mutta mulla on ollu paljon kokeita ni niitä pitäny lukea.

Laittakaa yllä oleva kappale soimaan kun tuolla lukee että sen saa laittaa!!!! Ja yllä olevassa kuvassa on rakas Aria❤️

(2182 sanaa)

Gabrielin nk:

Hymyilin. Olin hymyillyt viimeiset kolme tuntia ja edes Felix ei ollut saanut hymyni laantumaan.

Olin saanut Arian suostumaan grillijuhliin, jotka järjestäisin huomen illalla. Äiti sanoi, etten saisi järjestää niitä kotona, viime vuoden skandaalin takia.

********takauma*******

"Tämäkö on käsityksesi pienistä juhlista?" Felix kuiskasi ja katsoin takapihaamme, jossa osa oli uima-altaassa, osa söi grillillä paistettua ruokaa ja muovisia haarukoita, veitsiä ja lautasia lojui maassa tyhjien limsatölkkien seurana.

"Äitisi hirttää sinut, jos saa tietää", Jesse sanoi ja katsoin häntä. Tiesin hänen olevan oikeassa. Olin luvannut äidille, että kutsuisin vain muutaman hyvän ystävän, mutta joku nimeltä mainitsematon Sofia oli kutsunut puoli koulua. Tai ehkä koko koulun.

"Tiedän", kuiskasin ja etsin katseellani Sofiaa. Hän nauroi ystäviensä kanssa uima-altaassa, kädessään limsatölkki.

"Sofia!" Huusin ja tyttö käänsi päänsä minua kohti ja leveä hymy levisi hänen huulilleen, kun hän asteli kirkkaan pinkeissä bikineissään minua kohti.

"Hei kulta!" Hän sanoi ja painoi suukon huulilleni.

Työnsin hänet hellästi pois ja hänen ilmeensä kiristyi. Hän ei pitänyt siitä jos tein niin.

"Miksi kutsuit koko koulun?" Kysyin ja katsoin kuinka tytön silmissä välähti liekki.

"Haittaako se sinua rakas?" Hän kysyi ja piirteli sormellaan ympyröitä rintaani.

"Ajattelin vain pitää nämä pieninä juhlina. Lupasin äidille...."

"Lupasit äidille? Totteletko sinä aina äitiäsi?" Sofia nauroi ja katsoin häntä pettyneenä. Joskus hän vain oli sellainen.

Tyhmä. Hän on aina sellainen.

Huokaisin ja annoin asian olla. Sofian kanssa tappelemiseen menisi vuosi, enkä juuri nyt jaksaisi sellaista. Äidin tuleva saarna tulisi jo käymään hermoille.

"Gabriel Elijah Vesterbacka! Mitä tämä on olevinaan?" Äitini huusi ja katsoi minua järkyttyneellä ilmeellä.

"Sofia kutsui vähän lisää väkeä", mutisin ja katsoin takapihalla vallitsevaa kaaosta, olohuoneessa olevia tyhjiä tölkkejä ja keittiöön en edes halunnut katsoa.

"Gabriel...." äiti sanoi ja hänen kasvoillaan kuvastui pettymys.

"Anteeksi", sanoin ja tunsin kuinka sirpale sydämestäni särkyi.

*************************

"Se ei toistu tällä kertaa, vai mitä?" Felix kysyi ja katsoi minua tietävästi.

"Ei todellakaan!"

"Hyvä, sillä viime kerran siivoaminen aiheutti kamalat traumat", Felix naurahti.

Illalla

"..... ja sitten voisimme lämmittää tuon ulkosaunan. Grilli teillä onkin, joten minun ei tarvitse tuoda sitä. Huomenna aamulla käymme yhdessä kaupassa, kun kirjoitamme nyt kauppalistan."