You And Me - Together

Luku 20 ~ "Mee nyt sit jo"

Nellin nk

Kännykkä värisi kädessäni lähes taukoamatta, ja avasin silmäni hitaasti. Makea haukotus karkasi huulieni välistä, ja otin paremman asennon Martinuksen kainalossa. Vaaleahiuksinen poika oli näköjään myöskin nukahtanut ja nojasi päätään päätäni vasten. Tuon käsi lepäsi edelleen mahallani, ja se tuntui oikeastaan todella hyvältä. Hymyilin pienesti, mutta sitten värisevä puhelin keskeytti ajatteluni, ja päädyin siirtämään kapistuksen näkökentälleni. Näpyttelin pääsykoodin ja lievästi sanottuna olin hieman hämmentynyt, kun näin Instagramista tulleiden ilmoitusten määrän. Oliko Martinus julkaissut minusta kuvan, kun nukuin, koska ei minulla muuten olisi näin montaa ilmoitusta. Koska Ig-tilini oli yksityinen, sovellus oli suurimmaksi osaksi melko kuollut ilmoitusten suhteen. Aina silloin tällöin tuli muutama seuraamispyyntö, jotka yleensä hyväksyin, mutta joskus kaduin päätöstäni, kun kyseinen henkilö alkoi lähettelemään minulle yksityisviestejä, joissa vain haukkui minut pystyyn. Sen jälkeen kyseinen tili päätyi yllättävän äkkiä estolistalle. Onnekseni niin kävi yllättävän harvoin. Martinukselle en ollut jaksanut mainita asiasta, koska eivät ne minua sillä tavalla häirinneet. Kyseisen sovelluksen etusivulla näin heti ensimmäisenä kuvan, josta tunnistin takaraivoni ja poikaystäväni käden. Eli Martinus oli postannut minusta kuvan sinä aikana, kun nukuin. Tämä pitäisi kostaa.

"Ei, en ole homo. Se kuva, joka netissä pyörii, on täysin feikki tai ainakaan se ei ole sitä miltä näyttää. Sen sijaan sydämeni sykkii vain ja ainoastaan yhdelle ihmiselle, joka saa minut tuntemaan itseni erityiseksi ja rakastetuksi. Yhteinen polkumme ei ole ollut pelkästään ruusun terälehdillä päällystetty vaan matkan varrella on ollut myös kivikkoja. Juuri nyt olen kuitenkin yksi maailman onnellisimmista ihmisistä, koska minulla on ympärilläni paljon rakkaita ihmisiä: perhe, ystävät, fanit ja tyttöystävä. Rakastan sua @nellisiljamariaa ! - Martinus", luin kuvatekstin hiljaa itsekseni, ja pieni hymy pyrki väkisin huulilleni. Martinus oli päättänyt sitten kertoa koko maailmalle, että olimme yhdessä. Olisihan se ollut kiva tietää pojan aikeista, mutta eipä se minua oikeastaan haitannut. Ainakin fanit kuulivat asiasta Martinukselta itseltään eivätkä jostain juorulehden sivuilta. Päätin kommentoida kuvaa muutamalla sydämellä, minkä jälkeen avasin ilmoitukseni. Seuraamispyyntöjä oli satoja, ja moni seuraajistani oli lähettänyt minulle viestejä ja tykänneet kuvistani. Kaikkiin viesteihin vastaamisessa vierähtäisi kyllä hyvä tovi, mutta toisaalta, eihän minulla tässä muutakaan tekemistä ollut ja taliaivokin veteli sikeitä, joten avasin ensimmäisen viestin ja aloitin urakan.

Yllätyksekseni lähes kaikki viestit olivat positiivisia, ja meitä onniteltiin monessa sekä osa oli sitä mieltä, että olimme ehdottomasti maailman suloisin pari. Siinä asiassa en voinut olla muuta kuin samaa mieltä, mutta enhän minä sitä ääneen voinut sanoa, joten kiitin vain nöyränä ja lähetin sydämiä. Viestejä kilahteli edelleen, mutta päätin jättää niiden lukemisen myöhempään ja keskittyä Martinuksen herättämiseen. Poika oli tässä reilun puolen tunnin aikana valahtanut makuuasentoon, mutta ei ollut esittänyt minkäänlaisia heräämisenmerkkejä. Ainakin tuolla oli hyvät unenlahjat. Laskin kännykän kädestäni sängylle ja keskitin huomioni ruskeasilmäiseen hurmuriin, jonka toista poskea pitkin valui kuolavana. Suloista. Tahaton naurahdus karkasi huulieni välistä ja asetin sormeni hellästi pojan toiselle kulmakarvalle, minkä jälkeen aloin silitellä sitä kevyesti. Martinus nyrpisti pienesti nenäänsä ja huitoi kättäni pois ennen kuin kierähti mahalleen.

"Hölmö", kuiskasin päätäni pudistellen ja päätin ottaa järeämmät aseet käyttöön. Rojahdin pojan selän päälle ja painoin huuleni tuon poskelle. Seuraavaksi huuleni kohtasivat Martinuksen ohimon, minkä jälkeen aloin painella suukkoja ympäri pojan kasvoja. Tai siis kasvojen puolikasta, koska toinen puoli oli painettuna tyynyä vasten.

"Anna mun nukkuu", Martinus valitti, ja huomasin, kuinka hymy pyrki väkisin tuon huulille.

"En", vastasin virnuillen ja jatkoin märkien pusujen antamista.