Memory

10. Kahden sisaren kiistat

Osakohtainen disclaimer: Luku sisältää Azkabanin Vangista lainattua dialogia (Lilyn uni). Kyseinen kohtaus ja dialogi on puhtaasti Rowlingin käsialaa ja sitä yksinkertaisesti lainataan tässä osassa.

**

19.7.1978

Hei, Lily,

Toivottavasti sinulla menee hyvin kotona, eikä Petunia ole heittäytynyt liian hankalaksi. Vakavissani, olen tosi pahoillani sinun puolesta - joutua nyt lukkiutumaan moneksi päiväksi sen noidan kanssa samaan asuntoon! Itse olisin varmaan jo kuristanut itseni suihkuverhoon (ethän anna Petunian lukea tätä kirjettä?) Anturajalka ehdotti, että voisit pommittaa Petunian valkosipulilla tajuttomaksi. Huono vitsi, tiedän, mutta meidän on pakko antaa se Siriukselle anteeksi - hänestä on hyvää vauhtia tulossa sekopää sinun parhaan ystäväsi vuoksi (ja puhun nyt siis Ariannasta, EN Cinnamonista.) Ariannan hermot ovat tosi kireällä sen huispausottelun takia, me alamme olla jo huolissamme. Hän ei puhu enää mistään muusta kuin huispauksesta tai lenkkeilystä. Olemme yrittäneet potkia Anturajalkaa tekemään jotakin asialle, mutta kyllähän sinä tiedät hänet. Hän on todella hyvä suostuttelemaan tyttöjä suutelemaan itseään, mutta muuhun hänestä ei sitten olekaan. Kyllä he ovat tietenkin viettäneet aikaa keskenään, mutta suoraan sanottuna en usko, että he ovat puhuneet kovin syvällisiä. Taidan lähettää Cinnamonin Ariannaa vainoamaan.

Mutta se Ariannasta, en halua tehdä sinun elämääsi enää yhtään vaikeammaksi. Tiedäthän sinä, että jos sinulla on vaikeaa kotona, voit aina ottaa yhteyttä meihin? Koska me olemme enemmän kuin valmiita taikomaan Petunian hääpuvun läpinäkyväksi, jos sinä sitä haluat. Ja minä tulen sinun seuraksesi aikaisin 24. päivän aamuna, että et joudu olemaan siellä yksin yhtään pidempään kuin on pakko. Olisin muuten kiitollinen, jos varoittaisit Petuniaa minun tulostani etukäteen - olen hyvin kiintynyt hiuksiini, niin ärsyttävät kuin ne ovatkin.

Ei minulla muuta asiaa sitten oikein ollutkaan, eli tämä taisi olla aika turha viesti, kuten Sirius ja Remus minulle jo sanoivatkin. Sinä tuskin yllätyt siitä, että en kuunnellut heitä. Kai minä vain halusin ottaa sinuun yhteyttä tai jotakin. Tulisin seuraksesi heti, jos vain vanhempasi antaisivat siihen luvan. Mutta kai se on parempi, että en ilmesty kiristämään sinun ja Petunian välejä enää yhtään enempää...

Ai niin, ennen kuin lopetan, minun on pakko kertoa sinulle yksi juttu, minkä pitäisi saada sinut vähän paremmalle mielelle, tai ainakin nauramaan. Cinnamon törmäsi eilen kadulla Amos Diggoryyn, siihen Puuskupuhin maanvaivaan - ja hänelle selvisi, että Amoksella on lapsi! Juttu taisi olla ilmeisesti aika uusi Amoksellekin, tai niin Cinnamon ainakin asian ymmärsi. Kyseessä oli joku Amoksen vuosien takaisen kesälomarakkauden lapsi tai jotakin vastaavaa - vahinko, siis. Joka tapauksessa sen lapsiparan nimi on Cedric ja Cinnamonin mukaan Amos suorastaan palvoo häntä. En oikeastaan ihmettele yhtään, Amos varmaan yrittää hyvittää niitä vuosia jolloin ei ollut paikalla tai jotakin. Säälisin häntä, mutta hän ei taida ansaita minun sääliäni.

Joka tapauksessa, minä lopetan nyt tähän, että Anturajalka ei kurista minua (hän haluaa lähteä Vuotavaan Noidankattilaan juomaan) ja toivon, että sinä pärjäät hyvin. Nähdään lauantaina!

Rakkaudella, James

Lily laski Jamesin kirjeen sängylle ja jäi tuijottamaan sitä toivoen mielessään, että olisi ajatuksen voimalla onnistunut muuttamaan kirjeen eläväksi Jamesiksi. Sillä hetkellä hän olisi antanut melkein mitä tahansa vain voidakseen puhua Jamesin kanssa - tai kenen tahansa ystävänsä kanssa, sen puoleen. Viimeiset kolme päivää Petunian seurassa eivät todellakaan olleet miellyttäviä ja tilanne muuttui pahemmaksi kaiken aikaa. Petunia ei osannut olla arvostelematta Lilyä missään käänteessä ja hänestä tuli aina vain pahantuulisempi sitä mukaa, mitä lähemmäksi häät tulivat. Jos Lily ei olisi vihannut Vernonia niin paljon, hän olisi säälinyt miestä sen vuoksi, että mies saisi hänen siskonsa niskoilleen loppuelämänsä ajaksi. Mutta ne kaksi ansaitsivat ehdottomasti toisensa, Lily tuumasi noustessaan ylös sängyltään. Kello oli puoli yksitoista ja hänen oli jo tarkoitus olla alakerrassa auttamassa Petuniaa hääkutsujen vastausten merkitsemisessä.