It just happened

part 4

HARRY

Päästyäni kotiin painauduin vasten huoneeni ovea ja laskeuduin istumaan lattialle. Kaivoin Louisin antaman lapun taskustani ja en voinut kuin tuijottaa sitä. Suljin silmäni yrittäen ajatella selkeästi mutta näin vain tuon minua vuotta vanhemman pojan kasvot ja täydellisen vartalon. Nyt lopeta Harold! Käskin itseäni. Siis Louis Tomlinson maailman täydellisin näkemäni ihminen oli äitini miesystävän poika, en mitenkään voisi ajatella hänestä näin, mutta enhän minä ajatte tai no...ajattelen. Äähh miksi elämän pitää olla näin hankalaa. Minun pitäisi vain yrittää olla ajattelematta häntä mutta Louisin halu tutustua minuun paremmin vain pahentaisi asiaa. Tunsin itseni sen verran hyvin että tiesin siitä tulevan tukalaa. Painoin pääni käsiini ja ravistellen itseäni pakottaen itseni ylös ja suuntasin kohti suihkua.

Minun ja Gemman huoneet sijaitsivat yläkerrassa niin kuin suihkukin. Äitini huone oli alakerrassa mutta yritin olla mahdollisimman hiljaa sillä tiesin hänen jo nukkuvan. Tultuani suihkusta painuin suoraan nukkumaan silla huomenna olisi koulua, valitettavasti ja minua todella väsytti.

LOUIS

Lähdettyämme Annen ja Harryn luota en voinut olla hetkeäkään ajattelematta Harryä, hänen vihreitä silmiään, kiharia hiuksia, seksikästä vartaloa sekä hymyä, joka oli yksi maailman kauniimmista. Mitä minä ees teen? Ajattelen poikaa, jonka olen nähnyt tasan kerran. Mikä minua vaivaa? Makasin vain omalla sängylläni selällään tuijottaen kattoa ja yrittäen saada jotain selvää itsestäni.

Aamulla heräsin kauheaan rominaan ja huomasin että olin nukahtanut illalla siihen samaan asentoon ja ylläni oli vieläkin samat vaatteet kuin eilen. Katsoin kelloa ja huomasin että minulle tulisi kiire. Olin lukiossa viimeisellä luokalla ja tiesin että keväästä tulisi täyttä tuskaa. Missäköhän Harry oli koulussa sillä en muista koskaan nähneeni häntä kouluni käytävillä. Mietin ja huomaan taas ajatukseni lipuneen tuohon poikaan.

Vihdoin saan itseni liikkeelle. Kävin pikaisesti suihkussa jonka jälkeen suuntasin vaatekaapilleni yrittäen löytää jotain päälle pantavaa. Löysin lopulta mustat farkut ja harmaan t-paidan. Laitoin vielä pikaisesti hiukseni ja lähdin sitten juosten kohti alakertaa vetäen samalla päälle farkkutakkiani. En ehtinyt syömään aamupalaa mutta se ei kyllä ole uusi juttu. Suuntasin ulkona kohti autoani ja lähdin ajamaan koululle. Saavuin pihaan juuri kun kellot soi ja näin viimeisimpien yrittävän ehtiä epätoivoisesti tunneilleen. Minä en kuitenkaan jaksanut kiirehtiä sillä myöhästyisin kuitenkin eikä se ollut niin vakavaa.

. Lopulta löysin luokkani oven ja koputin sitä varovasti. Oven avasi pitkänmatikan opettajamme, joka oli kylläkin nuori ja kaunis mutta luonteeltaan todella ärsyttävä. Hän soi minulle ylimielisen hymyn eikä edes vaivautunut kysymään, miksi olin myöhässä vaan palasi luokkaan jatkamaan opetusta. Menin itsekkin luokkaan ja näin Zaynin istuvan luokan perällä ja suuntasin sinne istuen hänen viereensä. Kaivoin kirjat laukustani ja yritin keskittyä opetukseen siinä kuitenkin onnistumatta vaan ajatukseni valtasi taas tuo minua vuotta nuorempi poika. "Louis sulta kysyttiin kysymys!" Kuulen Zaynin kuiskaavan kiivaasti vieressäni samalla huomaten kaikkien tuijottavan minua ilmeisesti odottaen vastausta. "Aa joo sori voisitko sä toistaa?" Sanoin hieman varuillani silla tiesin laukaisevani opettajalla hirveän raivokohtauksen siitä miten olisi tärkeä kuunnella tunnilla ja se johtaisi valittamiseen kaikesta taivaan ja maan väliltä. Tällä kertaa siltä kuitenkin säästyttiin kun kellot soi ja kaikki alkoivat lipua ulos luokkahuoneesta kuin olisivat odottaneet tuota pirinää koko elämänsä. Me olimme Zaynin kanssa melkein viimeisiä, jotka poistuvat luokasta. "Louis....mmmm onks sulla kaikki ihan hyvi ku olit äskönki tollei..?" "Ai mulla? Totta kai on! Mä olin tota vaa vähä ajatuksissani." Vastaan ystävälleni yrittäen kiertää kysymyksen ja lähden vain kävelemään eteenpäin. "Aa onks sulla joku uus typy mielessä." Tuo kuitenkin jatkaa keskustelua iskien silmää ja tilanne alkaa käydä kiusalliseksi sillä hän ketä ajattelen ei ole todellakaan tyttö ja se tässä hankalaa onkin sillä vaikka Zayn on paras ystäväni ei hän tiedä että olen enemmän poikiin päin. Olin aina peitellyt suuntautumistani typerillä yhden illan jutuilla. Mutta nyt olen alkanut tajuamaan etten todellakaan voi pakoilla itseäni koko elämääni ja minusta olisi todella mukava löytää joku, jonka kanssa jakaa enemmänkin kuin yksi yö. " Ääh ei sitä tiiä." Vastaan kuitenkin virnistäen ja toivoen että Zayn ei jatkaisi pitempään.

ZAYN

Olin oikeasti huolissani Lousista koska hän ei edes kuunnellut minua kun yritin epätoivoisesti selittää hänelle jotain, mutta en viitsinyt enempää puuttua asiaan sillä hän oli kerran sanonut että kaikki on hyvin. "Miks sä hymyilet itestäs? Hei jos sulla on joku hyvä juttu ni kerro toki mullekki." "Ai hymyilen itestäni? Enhä, sä näät omias. Jos mennää nyt vaa syömää." Poika vastasi ja katsoin häntä ihmeissäni sillä tiesin että hän todella peittelee minulta jotain. Saavuimme ruokalaan ja hain katseellani tyhjää pöytää ja sellainen löytyikin keskeltä koko ruokalaa. Se oli toisaalta ahdistava paikka sillä painuisin mielummin kaukaisimpaan nurkkaa minkä löytäisin mutta tämä sai nyt kelvata. "Hei Louis onko sulla oikeesti jääny jotai kertomatta." Kysyin istuutuessani pöytään ja yrittäen vielä kerran aloittaa keskustelua aiheesta. "Hei dude älä siitä huolehi mä kyllä kerron sitte ku on jotai mitä pitää kertoa." "Eli sä muuten vaa et kuuntele mua, hymyilet itestäs ja tuijotat johonki kauas tietämättä mitää mitä sun ympärillä tapahtuu?" Keskustelu kuitenki loppui kun näin kahden pojan lähestyvän kohti pöytää. "Tommo! ketä noi on?" Kysyin kuiskaten. "Ai ketkä? hä?" Louis vastasi kääntäen päänsä nyökkäämääni suuntaan. Näin pojan ilmeestä että hän tunsi näistä ainakin toisen sillä hänen suunsa jäi auki ja katse tuijotti kohti kihara hiuksista poikaa. "Hei..moi m..mä en tiennykkää että oot täällä koulussa! En oo ikinä enne nähny sua Kai sä hukut tänne väkee jotenki." Tuo kyseinen poika sanoi varovasti istuen Louisin viereen pöydän toiselle puolelle. " Aa Moi mä just aatteli..tai siis vaa mietin että missäköhä oot koulussa." "Ja te tunnette toisenne mistä?" Kysyin ihmeissäni. "Tota meijän vanhemmat seurustelee tai siis mun isä ja Harryn äiti." Louis vastaa vaikeasti naurahtaen." Nii oon siis Harry..Styles. Nii ja toi on Niall." Harryksi esittäytynyt poika vastaa osoittaen vireeni tullutta tekoblondia ja huomioni kiinnittyy häneen ensimmäistä kertaa. Näen pojan olevan todella jännittynyt ja jotenkin viaton, tuntuisi että hän särkyy pienestäkin kosketuksesta, mutta hän oli todella suloinen aivan yli söpö vaaleissa chinoissaan ja tummansinisessä villapaidassa. En saanut katsettani irti hänestä kunnes tajusin ojentaa käteni. " Ai joo moi mä oon Zayn...Zayn Malik." Katsoen poikaa edelleen suoraan syvälle siniisin silmiin mutta pian käännän katseeni pois ja havaitsen pöydässä vaivautuneen tunnelman. Huomaan että Louiskin on syönyt joten ehdotin lähtemistä jotta pääsisin pois tukalasta tilanteesta. "Okei joo me tästä mennää mut nähää." Louis sanoi noustessaan pöydästä ja osoittaen sanansa enimmiten Harrylle. Katson kuitenkin vielä Niallia ja hymyilen hänelle ja lähden sitte kävelemään ulos ruokalasta.

Tässä ois sitte seuraava :3

Ja muute kiitos hirveesti kaikille lukioille!!! <3

Kommentoikaa toki mitä tykkäätte ;)