Joonas & Sara <3

9.

Ensimmäinen keikka on nyt ohi. Aivan törkeän hyvin jätkät vetivät, mutta eihän se yllätys ollut. Koko porukka taitaa olla keikan jäljiltä sen verran puhki, että emme nyt illalla varmastikaan kaupungin isoimpia bileitä pidä. Uskon enemmänkin, että ajelemme hotellille rauhassa ja sen jälkeen kaikki luultavasti lukittautuvatkin omiin huoneisiinsa, eivätkä tule ulos ennen aamiaista.

Olemme kyllä yhä festarialueella, mutta pakkailemme kamat kasaan ja lähdemme sitten. On kuitenkin jo myöhähkö ilta, ja huomenna täytyisi jatkaa matkaa.

--

Astun huoneeni suihkukopista ulos kuin uutena ihmisenä. Onneksi on hotellin ihanat puhtaat lakanat, joihin käpertyä. Mikään ei ole parempaa väsyneenä, kuin puhtaat lakanat suihkun jälkeen.

Hitto, mun huoneen hiustenkuivaaja on rikki. Inhoan mennä märillä hiuksilla nukkumaan, mutta mitäs muutakaan tässä voisi. Seuraavassa hotellissa tarkistan kyllä heti ensimmäisenä, että huoneessani on kaikki kunnossa.

Pujahdan valkoisten lakanoiden alle unisena, selaten vielä hetken puhelintani. Pian jo sammutan valot ja varmistan vielä, että olen muistanut asettaa jumalattoman aikaisen herätyksen aamulle. Ihanaa tämä kiertue-elämä.

Yritän parhaani saada unta, mutta rehellisesti sanottuna minut on niin prinsessana kasvatettu, että nukkuminen tuntuu miltei mahdottomalta rättimärkien hiusten kanssa. 

Tuhahdan ja nousen varsin vastahakoisesti ylös lämpimän peittoni alta. Pikaisesti sujautan hotellihuoneen kaapista pehmeät tohvelit jalkaan ja lähden tallustamaan käytävälle, hartaasti toivoen, ettei tulisi hotellinaapureita vastaan.

Koputan viereiseen oveen ja rukoilen, ettei Joel ole ehtinyt vielä nukahtaa. Porkosta ei koituisi ongelmia, vaikka hänet herättäisikin, mutta Joel uniongelmiensa kanssa ei ole hilpein tapaus käsitellä, jos hänet herättää.

Pian ovi aukeaakin ja näen Joelin hymyilemässä minulle. Hyvällä tuulella siis, mahtavaa.

"Moi, saisinks mä tulla tänne kuivaan hiukset, ku mun huoneen hiustenkuivaaja on näköjään rikki?" kysyn hieman nolostuneena.

"Ööh, joo toki." Joel vastaa naurahtaen. Onhan tilanne kieltämättä hiukan hupaisa.

Kävelen huoneeseen peremmälle ja moikkaan sängyllä makaavaa Joonasta samalla. Huomaan Porkon pienesti hämmentyvän nähdessään minut heidän huoneessaan yöllä, läpimärillä hiuksilla, pyjamissani, mutta ilmeisesti hän vain toteaa sen olevan minun tapaistani.

"Hei, mä meen sit käymään suihkussa vaikka tuolla Nikon ja Alen huoneessa nii sä voit täällä hoitaa hiuksias, tai mitä ikinä teetkin." Joel ehdottaa yhä oven luona seisten.

"Ööh, joo okei, jos siitä ei oo vaivaa sulle." vastaan hieman epäröiden.

"Joo, ei siitä oo. Nähään, Porko." tuo ilmoittaa vielä hymyillen hyväntuulisena, jonka jälkeen astuu ovesta ulos.

Vilkaisen Joonasta ilmeettömänä ja käännyn vessaan päin. Yhä märkänä roikkuvat hiukseni vilvoittavat jo valmiiksi palelevaa vartaloani, joten haluan päästä puhaltamaan lämmintä, kuivaa ilmaa tähän päästäni roikkuvaan kylmään rättiin mahdollisimman pian. Asetun seisomaan lavuaarin eteen kookkaaseen, valkoisella värillä sisustettuun vessaan. Hiustenkuivaajan pitämä melu tuntuu korvissani normaalia äänekkäämmältä yöllisen tavanomaisen hiljaisuuden takia. Varsinkin tämän porukan kanssa olen tottunut valtavaan meluun, joten kuuloaistini tuntuu ottavan kaiken ilon irti jokaisesta hetkestä, mitä se hiljaisuutta saa.

En kuivaajan hurinalta kuule, kun Joonas tulee vähän matkan päähän taakseni nojailemaan vessan ovenkarmiin. Hetken päästä hätkähdän pelästyksestä huomatessani Joonaksen vessan peilin kautta.

"Joonas! Hyi hitto, mä pelästyin sua." huudahdan säikähtäneenä.

"Sori. En mä kyl tiedä kuka sä aattelit mun olevan, kun ei täällä kyllä muita ole." Joonas vastaa pidätellen pientä hilpeää naurua parhaansa mukaan.

Käännyn häntä kohti, nojaten lavuaariin takanani. Suuntaan erittäin väsyneen ja kyllästyneen katseen miehen suuntaan ja napsautan hiustenkuivaajan taas päälle. Hiuksiani kuivatessani näen edelleen peilin kautta Joonaksen seisoskelevan ovensuussa, katsellen minua. Satun tosin olemaan sen verran väsynyt, etten edes jaksa valittaa hänelle, kun huomaan Joonaksen silmien karkaavan hiukan selkääni alemmas.

Kun saan hiukseni viimein kuivaksi, käännyn kannoillani ja suuntaan nopeinta reittiä takaisin hotellihuoneen ovelle. Mitä nopeammin pääsen takaisin omaan huoneeseeni, sitä nopeammin pääsen nukkumaan.

"Hyvää yötä, Porko." sanon hieman sarkastisesti hymyillen Joonakselle ohittaessani hänet ja taputan häntä olalle.

Avaan oven hotellin käytävään, enkä katso taakseni ennen sen sulkemista. Laahustaen saavun takaisin viereiselle ovelle, omalleni. Lasken käteni taskuuni huomatakseni, ettei huoneeni avainkortti olekaan siellä. Ei jumalauta. Unohdin ottaa sen mukaan. Jätin sen siihen pöydälle, ihan oven viereen. Huokaisen turhautuneena ja lähden Tommin ja Ollin ovea kohti. Tommille annoin toisen avaimen huoneeseeni juuri tällaista tilannetta varten.

Koputan oveen silmieni jo puoliksi valuessa kiinni. En saa vastusta. He varmaan nukkuvat jo. Voin vain kuvitella, kuinka naurettavalta näytän hotellin valvontakameroissa kävellessäni edestakaisin käytävällä pysähdellen eri ovilla. 

Päädyn takaisin Joonaksen oven taakse ja koputan siihen jo hennosti punertaviksi muuttuneilla rystysilläni. Joonas avaa oven ja katsoo minua päästä varpaisiin hämmentyneellä katseella. Varmaankin odotti Joelia. Pidän suuni kiinni ja kävelen vain suoraan huoneeseen sisälle. Joonas sulkee oven takanaan ja vaikuttaa hyväksyvän kohtalonsa, että on nyt kanssani jumissa.

"Mulla jäi avainkortti sinne huoneeseen sisälle, nii en päässykään sinne nukkuun. Sit mä menin Ollin ja Tommin ovelle, mut ne oli jo nukahtanu. Sen jälkeen mä sitten suuntasin tänne, koska haluun vihdoinkin päästä nukkumaan." marisen Joonakselle rojahtaessani sängylle istumaan.

"Ookei. No kyllä sä täällä varmaan voit nukkuu." hän toteaa tyynesti.

Nyökkään vain kiitokseksi ennen kuin kaivaudun jo peiton alle.

Hetken vielä huoneessa häärättyään, Joonas napsauttaa valot pois päältä, jonka jälkeen tunnen patjan painautuvan alaspäin sängyn toiselta puolelta. Pienen hetken me makaamme hiljaa vierekkäin, mutta sitten huomaan, kun Joonas alkaa hivuttautumaan lähemmäs minua. Hän kiertää kätensä ympärilleni, jolloin lasken pääni lepäämään hänen paljaalle rintakehälleen.

"Hyvää yötä, Sara." Joonas kuiskaa ja rutistaa minua vahvemmin.

"Hyvää yötä, Joonas." kuiskaan takaisin ja suljen silmäni.