Istumme kaikki keikkabussissa matkalla hotelliin Seinäjoella. Kaikki ovat hiirenhiljaa, Tommia ja Ollia lukuunottamatta. Olli on istahtanut Tommin viereen etupenkille ja he juttelevat siellä oikein hilpeinä. Kukaan muu ei sano sanaakaan.
Hotellissa tulisi olemaan samat huonejaot kuin aina aiemminkin: yhdessä huoneessa Tommi ja Olli, toisessa Niko ja Aleksi, kolmannessa Joel ja Joonas ja minä sitten yksikseni omassa komerossani.
Hotellia lähestyessämme, Joonas hipsii bussin etuosaan Ollin ja Tommin luo. Tiedän, mitä hän aikoo, sillä jouduin aikaisemmin kuuntelemaan, kun mies selitti minulle innoissaan suunnitelmistaan. En vain tiedä, tuleeko homma toteutumaan juuri Joonaksen toivomusten mukaan, mutta onhan tätä menoa hauskaa tarkkailla.
"Hei, jätkät." Joonas kuiskaa pariskunnalle.
"Mooi?" Olli vastaa ääneen puhuen, jolloin Porko hyökkää heti hänen kimppuunsa hyssyttelemällä aivan Ollin korvan juuressa.
"Oo nyt hiljempaa!" Porko käskee kuiskaten yhä.
"Okei, oliks sulla asiaa?" Olli kysyy edelleen hiukan hämmentyneenä.
"No tota.. noista huonejaoista vähän." Joonas aloittaa varovasti.
Ollin nyökätessä Joonakselle, hän uskaltaa jatkaa ideansa esittelemistä.
"Te kaks tiiätte tästä mun ja Saran jutusta ja te ootte fine asian kanssa..?" hän jatkaa yhä hieman varoen.
"Juu." Tommi vastaa kääntämättä katsetaan tiestä.
"Voisko toinen teistä tulla nukkuun mun ja Joelin huoneeseen ja sanoo Joelille et mä nukun teijän huoneessa nii sit voisin mennä Saran huoneeseen?" Joonas kysyy tekopyhästi hymyillen.
"Eiks teijän kannattais vaan kertoo sille Joelille? Se tulee kuitenki saamaan tietää jossain vaiheessa." Olli kehottaa.
"Tän päivän jälkeen mä en oo kertomassa kenellekään mitään ainakaan pariin päivään." Porko tuhahtaa.
"Fine." Olli tokaisee hetken hiljaisuuden jälkeen.
"Jes!" Porko hihkaisee kuin innostunut lapsi saadessaan jäätelöä.
"Oota nyt. Mitä me sille ees sanotaan?" Olli kysyy.
"Öö.. No te voitte ite miettiä sen!" Joonas sanoo ja kääntä selkänsä.
Joonas lähtee kipittämään luokseni ja istuu takaisin penkille viereeni. Hän vilkaisee ympärilleen ja toteaa kaikkien tuijottavan puhelimiaan, jolloin hän uskaltaa painaa pienen suukon poskelleni.
--
Istuskelen yksin omassa huoneessani odottelemassa Joonasta. Ei se mulle kyllä oikeastaan suoraan sanonut, että milloin olisi tulossa mun huoneeseen, mutta luulisin kuitenkin, että Porko ilmestyy paikalla ennen kuin menemme koko jengillä syömään illallista.
Avatessani somen, kaikki vastaan tuleva on vain fanien valitusta puuttuvasta Sharks Love Blood -pususta. Tuhahdan vain ja suljen puhelimen. Olen jo jonkin aikaa Joonasta odotellut.
Nappaan avainkortin mukaani ja lähden suunnistamaan Joelin ja Joonaksen huoneelle hakemaan tuon tollon. Päästessäni huoneen ovelle, kuulen parin tolvastin äänet, mutta en Joonaksen. Siellä on Tommi ja Joel. Käännyn Ollin ja Tommin huoneen suuntaan olettaen, että Porko on siirtynyt sinne.
Muutaman askeleen otettuani, kuulen oman nimeni lausuttavan. Käännyn takaisin ja painan korvani vasten poikien huoneen ovea. Pahinta olisi, jos jätkät päättäisivät lähteä yllätys kävelylenkille käytävään ja löytäisivät minut tästä.
"Tiiäks sä, mitä Niko tarkotti sillä ku se sano et eiks kukaan meistä haluu Saralle parasta? Miten Sara siihen sen ja Porkon riitaan liittyy?"
Voi paska.. Odotan Ollin vastausta hiirenhiljaa kieli keskellä suuta. Tuntuu inhottavalta, kuinka avuton tunne tällaisessa tilanteessa tulee. En voi millään tavoin vaikuttaa siihen, mitä Joel saa nyt tietää. Voin korkeintaan toivoa Ollin sanovan jotakin fiksua, vaikka en edes tiedä, mikä sellainen vastaus olisi.
"Ööh no.. ehkä sun kannattaa kysyy Nikolta iteltään sitä." Olli vaikeroi pitkän hiljaisuuden kuluttua.
"Okei, no mä sit laitan sille viestiä." Joel sanoo päättäväisesti.
"Älä!" kuulen Ollin hätääntyneen äänen.
"Tai no.. Oota ehkä et se rauhottuu eka." Olli jatkaa sitten hieman kiusallisesti.
"Olli, kerro mulle nyt vaan et mikä homma." Joel kehottaa turhaantuneena.
Olli pliis älä.. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
"No Porko ja Sara on ilmeisesti-" Olli on aloittamassa, kunnes päätän keskeyttää mahdollisen pyörremyrskyn ja koko porukan laajuisen riidan alkamisen.
Koputan oveen niin kovaäänisesti kuin osaan. Olli avaa oven erittäin kiusaantuneen oloisena.
No mitähän mä nyt näille sanon?
"Öö.. mä tulin vaa.. käymään teijän vessassa." putkautan suustani ensimmäisen asian, mitä mieleeni juolahtaa.
Molemmat pojat katsovat minua niin hämmentyneenä, että meinaan purskahtaa nauruun. Pakenen äkkiä vessaan ja lukitsen oven perässäni. Tämä alkaa käydä naurettavaksi.
Hengailtuani poikien vessassa jonkin aikaa, vedän vessanpöntön kuin olisin sitä muka käyttänytkin, ja tepastelen vessasta ulos.
Yritän saada jotakin sanottua Ollille ja Joelille, jotka tuijottavat minua yhä kuin olisin noussut kuolleista, mutta en vain onnistu keksimään mitään, joka voisi parantaa tilannetta. Lopulta päädyn vain nyökkäämään heille ikään kuin kiitoksena jonkun hotellihuoneen vessanpöntön lainaamisesta. Tämä tulee olemaan se tilanne, joka pyörii päässäni öisin, kun en saa unta.
Poistuttuani poikien huoneesta, onnistun viimein hengähtämään. Naurukin pyrkii hiukan pihalle huulieni välistä, sillä äskeinen tilanne oli varmasti naurettavin, mitä olen näiden jätkien kanssa kokenut. Kuka vittu tulee sun hotellihuoneeseen käymään vessassa ja sitten häipyy sanomatta mitään?
Jatkan seikkailuani hotellin käytävillä ja suuntaan seuraavaksi Ollin ja Tommin huoneeseen, koska oletan Porkon olevan siellä. Hitto ku tuota miestä pitää joka paikasta metsästää.
Koputan huoneen oveen ja seisoskelen sen edessä odottamassa vastausta kuin jokin postinjakaja. Viimein ovi avautuu Tommin seistessä minua vastassa.
"Moi!" hihkaisen pirteänä kuin mikä ja kävelen suoraan Tommin ohi huoneeseen sisälle.
Löydän Joonaksen sängyltä selaamassa puhelintaan, näköjään täysin huomioimatta ympäristöään.
"Kuka siel oli, Tomppa?" hän mumisee pitäen katseensa yhä vakaasti puhelimensa näytöllä.
"Olisko mitään vaikka ihan ite vilkasta?" tokaisen kävellessäni miehen luo sängyn viereen.
"Heeei, mitä sä täällä?" Joonas ihmettelee positiivisesti yllättyneenä, kun hän viimein suostuu laskemaan puhelimensa.
"No jotain tolloa nimeltään Joonas lähin ettiin ku ei näkyny missään." kerron hänelle istahtaessani sängylle hänen viereensä.
Huomaan Tommin katsovan Joonasta erittäin syyttävästi jostakin syystä. Siirtelen katsettani heidän kahden välillä vuorotellen odottaen selitystä.
"Nii mitä mä oon taas missannu?" naurahdan hiukan hämmentyneenä.
"No Tommi ehkä vähä jankutti mulle siitä et mun pitäis varmaa lähtee liikkeelle sinne sun huonetta kohti mut en mä oo sit jaksanu.." Joonas kertoo pienesti nolostuneena.
"No olisit tullu, mä kävin siel Ollin ja Joelin luona ettimässä sua ja se oli vähän kiusallista.." selitän tuskissani vain ajatellessani tilannetta.
Porko vain naurahtaa myötätuntoisesti ja nappaa minut kainaloonsa. Pyöräytän silmiäni kyseiselle tollolle, jonka takia jouduin nolaamaan itseni Ollin ja Joelin edessä, mutta painan sitten pääni vasten Joonaksen rintakehää ja rauhoitun haistaessani Joonaksen tuoksun hänen vaatteistaan.
----
taas on kestäny aika kauan tän julkasemisessa.. sori :D mut hei lotsad ulkona, mitä mieltä me ollaan?
YOU ARE READING
Joonas & Sara <3
FanfictionKäänsin pääni ja näin nuo silmät, joihin uppoudun joka kerta niitä katsellessani. Halusin itkeä, mutta tuntui, kuin kyynelteni eteen olisi pystytetty kova kivimuuri, joka oli yhtä vastoinkäymistä vailla sortumista. "Kyllähän sen nyt otsallakin näkee...