mí amor

17. Petetty

Moikka moi pitkästä aikaa! Musta tuntuu että sanon tän joka jaksossa mutta anteeksi TOSI paljon että ei oo tullu uutta lukua koska mulla ei oo yksinkertasesti ollu ideoita tai inspiraatiota. Nyt musta tuntuu kuitenkin että mielenkiinto alkaa taas palata joten here i am again🥳Kiitos kaikille vielä superisti palautteesta se merkkaa mulle tosi paljon!❤️

Enjoy!

Herään hirveään ääneen joka valitettavasti kuuluu veljelleni Patricille. Avaan pikkuhiljaa silmiäni sekä tunnen käden kehoni ympärillä, ja sitten todellisuus iskeytyy tajuntaani. Ei saatana. Elliot tuhisee hiljaa vieressäni ja kuulen askeleita tulevan kohti huonettani. Mietin sekunnin ajan että pomppaanko ylös sängystäni ja menen nopeasti ovelle vai yritänkö piilottaa Elliotin, mutta en ehdi ajatella kauaa kunnes huomaan huoneeni ovenkahvan kääntyvän alaspäin ja kuulen Patricin äänen.

"Lily ootko sä jo hereil-" Patric avaa oven ja hänen lauseensa keskeytyy kun huomaa Elliotin joka näyttää juuri heränneeltä.

"Mitä vittua?" Patric kuiskaa kulmat kurtussa.

"Kerron myöhemmin mut mee nyt pois äläkä sano kellekkää mitää ok?"

"Mitä mä saan siitä?" vittumainen veljeni kysyy.

"Viis euroo." ehdotan.

"Viis euroo ja yks nocco?"

"Hyi vittu mut fine kuhan lähet vittuun tällä sekunnilla!" sihisen.

"Pitäkää hauskaa." Patric virnistää ennen kuin sulkee huoneeni oven. Kuulen kuinka hän selittää Oscarille ja Lucasille kuinka minulla on pää kipeä ja tarvitsen lisää unta.

"Voi vittu." huokaisen ja katsahdan Elliotiin joka vain virnistää.

"Sun takii menetän mun vikatki hilut." tokaisen.

"Mut eiks ollukki sen arvosta?" Elliot kysyy edelleen se typerä virne naamallaan.

"Turpa kiinni. Nyt meidän pitää saada sut vielä ulos täältä." sanon ja olen jo nousemassa ylös kunnes tuttu käsi nappaa ranteestani kiinni.

"Mut eihän meillä oo vielä mikään kiire." Elliot hymyilee ja vetää minut takaisin hänen viereensä.

"Elliot pliis." naurahdan.

"Mitä?" hän kysyy naurahtaen ja kietoo kätensä ympärilleni ja vetää minut itseensä kiinni.

"No ihan sama. Mut en kyl saa enää varmaa unta." naurahdan ja käännän kasvoni kohti Elliottia.

"Ei sun tarviikkaa. Voidaa vaa olla." hän virnistää ja vetää minut lähemmäs itseään.

Hetken päästä silmäni kuitenkin painuvat kiinni ja annan unen tulla.

***

Herään siihen että kehoni ympärillä ollut lämpö on kadonnut. Avaan silmäni ja huomaan Elliotin olevan poissa ja peittoni löytyy lattialta mytystä. Huomaan myös Elliotin lähettämän viestin.

elliot <3
soriii et lähin mut mun äiti on vihdoin tullu kotii työreissult ja kelasin et mun on parempi lähtee ennen ku oltais jääty kiinni ja sori viel <3
ps oot söpö ku nukut😘

Minä
creepy af
mut saat anteeks

Mitä olenkaan tehnyt ansaitakseni tuon pojan? Avasin hiukseni ponnarilta ja kävin nopeasti suihkussa. Vaihdoin rennot vaatteet päälleni ja suuntasin kohti keittiötä missä valitettavasti Patric istuu.

"Näemmä neidin pääkipu on vihdoin hellittänyt?" Patric kysyy virne naamallaan ja nappaa viinirypäleen heittäen sen suuhunsa.

"Haista paska."