Teidän mataluutenne || 25

49 8 0
                                    

Ei oo enää joulukalenteri, nyt on jo helmikuu herranjumala (.... huhtikuu....) (.... Toukokuu.....)

- lauantai 8.9.2019 klo. 19.20-
-Joonas-

Kiertelemme tällä hetkellä Nikon kanssa lähi kauppaamme etsien herkkuja leffailtaamme. "Mite ois irttarit eikä mitää valmispussii?" Niko kysyy turhautuneena kun ei löydä hyvää karkkipussia. "Kannatan." Sanon kääntyen irtokarkki... Seinälle? Vaikka niin. "Mitäs teidän mataluutenne tahtoisi?" Kysyn huvittuneena Nikolta kun olen ottanut irttaripussin ja kauhan millä niitä irttareita otetaan. "Anteeks mikä oli?" Niko kysyy naurahtaen. "Teidän mataluutenne. Katokku oot noi lyhyt nii ei sua voi korkeudekskaa sanoo, daa?" Sanon tuolle alkaen ottaa nallekarkkeja, ne on hyviä. "Ööö otetaa ainaki näutä.. Ja noita." Niko luettelee osoitellen karkkilootia.

"Oiskohan siinä tarpeeks.. Niko tääl on tasan 666 grammaa!" Ilmoitan iskien karkkipussin vaa'alle. "Oijjuma! Pitäskö kuiteski ottaa viel vähäse?" Niko kysyy asettaen mikälie koiranpentu ilmeen naamallensa. "Selvä, mitäs mataluus tahtoisi?" Kysyn huokaisten (ei uh ah huokailu) "Öö... Ollaanks me otettu Fazerin sinisii tai geishoi?" Tuo kysyy mietteliäänä. "Ollaan otettu mut ei paljoo. Eli otetaan niitä. Mite ois nää marabou jutut? Niit me ei kai olla otettu ollenkaa?" Ehdotan Nikolle. "Jooo."

*After shopping aka kotona*

-klo 20.00-
-Joonas-

"Hei sinä mataluus siellä keittiössä!" Huikkaan Nikolle sohvalta keittiöön, missä tuo valmistelee jotain herkkutarjotinta.

"Joo?" "mitä leffaa tai sarjaa katotaan?" "Mulle ihan sama, mut oisko kauhu tai jotai epärealistista vai mikä vittu se sana olikaan" "en kyllä satu muistamaan sitä sanaa mut miten ois vaikka Stranger Things?" "Joooo mää en oo viel ees alottanu kattoo vaikka on jo ikuisuuden pitäny!" "no nyt on sit varmaan aika alottaa."

-

Ollaan nyt hetki katottu Stranger Thingsiä, Niko on pelästynyt jo viidesti, melkein kaatanut juoman syliinsä siinä samalla, tunkenut varpaansa mun nenään kolmesti (koska sen jalat on mun sylissä) ja rommi on yrittänyt lyödä demogorgonin ja Hopperia. Perus.

-vaikka 3 jakso myöhemmin-
-Poonas Jorko-

"Älä vittu koske mun munaan me puhuttiin tää asia jo huomenna epäselväksi.... Et sä voi viedä mun koira munia?! Okei okei rauhoitu koske mun munaan"

Niko puhuu unissaan. Minä videoin sitä ja meinasin revetä, mutta asetin käteni tuon kyrvälle, josta tuo säpsähtää hereille tonni seteli ilmeellä. "miks sä kuvaat??? JA MIKS... Oho sori ei pitäny huutaa mut miks sun käsi on mun kyrvälle?" Niko kysyy hämmentyneenä vasta heränneenä.

Alan itse vain räkättämään ja lopetan kuvaamisen ja näytän tuotoksen Nikolle, josta tuo alkaa räkättämään kaksi kertaa kovempaa kuin minä

_______________
Sanat: 376

Päivää pitkästä aikaa

Mun piti kirjottaa uutta kirjaa mut Jiko houkutti enemmän, mutta nyt menen kirjoittamaan joleksia. heiei

Hai finito le parti pubblicate.

⏰ Ultimo aggiornamento: Mar 17 ⏰

Aggiungi questa storia alla tua Biblioteca per ricevere una notifica quando verrà pubblicata la prossima parte!

Ihan Vitun Sokeet Kyyhkyset || JikoDove le storie prendono vita. Scoprilo ora