Tuleeko tästä mitään (Jorko)

7. Omenamehu

Skip kaksi päivää myöhemmin Nikon nk:

Istumme Joelin kanssa ehkä Helsingin pienimmässä kahvilassa odottamassa jotain Saria. Joonas ja Aleksi ottivat yhteyttä osastoon ja tämä Sari lupasi tulla arvioimaan auttaisiko osasto Joelia. No kumminkin Joel tällä hetkellä istuu vieressäni kaakao muki kädessään, koska vilkkaudeltaan en hänelle suostu antamaan enää kofeiinia. Tai toki kaakaossakin on kefeiinia, mutta huomattavasti vähemmän kuin kahvissa.

Hän tärisyttää jalkojaan ja aina välillä vilkuilee puhelintaan ärtyneen näköisenä. "Rauhoitus nytten ei mene enää kauaa", komennan hiljaa ja lempeästi. Joel nyökkää ja nappaa lautaselta pullan ja alkaa nakertamaan sitä. Hän pelaa samalla jo jotain peliä puhelimeltaan. Hänen ranteensa pilkistävän hihojen alta ja niistä huomaa selkeästi hänen viillelleen. kello oven ulkopuolella soi ja sinne vilkaistessani huomaan tulijan olevan Sari. Viiton hänet luoksemme ja otan Joelilta hänen puhelimensa.

 Sari istuu meitä vastapäätä ja katselee meitä arvioivasti. "No mitä oireita hänellä on?" Sari kysyy Joeliin viitaten. "Viiltelyä, syömishäiriö, uniongelmat ja masentuneisuus", kerron. Joel nyökkää sanojeni todenmukaisuudeksi. Sarikin nyökkää ja katselee jotain papereitaan. "Tietty voimme ottaa hänet luoksemme, jos se auttaisi ja sitten arvioida mitä jatkossa tehdään", hän kertoo. Nyökkään ja ehdotan: "miten olisi, jos tulemme huomenna?" Sari nyökkää ja ojentaa kätensä minulle. Kättelemme nopeasti ja sitten lähdemme omille teillemme.

 Joelin kanssa suuntaamme hänen kotiinsa pakkaamaan hänelle, koska luonani ei ole oikeastaan mitään hänen tavaroitaan. Parkkeeraan harmaan kerrostalon pihaan ja avaan ovien lukituksen. Ne ovat lukossa ainoastaan, koska en halua Joelin loikkaavan ulos vauhdissa. Kädestä pitäen menemme sisälle taloon ja siitä Joelin huoneistoon. Joel menee touhuamaan jotain, kun minä menen pakkaamaan laina putkikassia täyteen hänen tavaroitaan Pari puhdasta vaatekertaa laitan kassiin ja sitten lisäksi laturit, kuulokkeet, vihkon ja kirjoitus välineet. 

Menen myös hakemaan vessasta hygienia tuotteet ja sitten olemme valmiita. Huomaan Joelin hänen keittiössään syömässä jotain vanhoja muroja ja yllättäen hymy leviää kasvoilleni. Kerrankin hän syö vapaaehtoisesti. "Hyvä Joel, mutta jos otat nuo mukaan niin lähdetään vielä yöksi kotiini?" kysyn ehdottaen. Joel nyökkää ja nousee tarttuen käteeni. Kävelemme eteiseen kengät jo valmiiksi jaloissa ja poistumme asunnosta ovet lukittuamme.

 Joel menee autoni takapenkille ja käpertyy sinne torkuille. Kyllä torkut minullekin kelpaisi, mutta joudun ajamaan. Sinänsä Joel tarvitsee enemmän unta, koska hänellä on paljon univelkaakin. Hymyillen käynnistän auton ja lähden ajamaan kotiani kohti. Pysähdyn nopeasti kaupan pihaan ja menen ripeästi sisään rakennukseen. Lappaan hyllyltä jugurttia koriin ja lähden sitten kassalle maksamaan ne.

 Tunnistan jo kaukaa kassan takana istuvan naisen. "Hei Livia!" hihkaisen. Nainen kääntyy minua kohti ja hänen kasvoilleen leviää kaunis hymy. "Hei Niko", hän vastaa vaisusti niin kuin aina ennenkin. "Miten menee?" kysäisen. "Ihan hyvin, teilläkin taitaa olla mennyt, koska keikat ovat olleet täysiä", Livia vastaa. Tämä nainen on siis vanha terapia piirin tuttu, missä me molemmat kävimme.

 Ladon ostokset hihnalle ja Livia alkaa piippailla niitten viivakoodeja. Annan hänelle maksun käteisenä ja silmääni vinkaten tokaisen: "pidä loput." Livia nyökkää ja heilauttaa kättä hyvästiksi. Menen takaisin autolle ja lasken kauppakassin etupenkille viereeni. Joel nukkuu yhä, mutta se on vain positiivinen asia tällä hetkellä. Käynnistän auton ja lähden ajamaan kotia kohti. Puolessa välissä matkaa Joel havahtuu hereille ja kaivaa kauppakassista vesipullon, jonka hänelle ostin.

 Hymyillen laitan radion päälle ja musiikin tahdissa naputtelen sormia rattia vasten. Joel hyräilee takapenkillä ja näyttää edes hetken onnelliselta. "Me tulemme niin usein kun pääsemme tapaamaan sinua ja sitten kun pääset sieltä voit yhä tulla meille aina yöksi", tokaisen hymyillen. Joel hymyilee minulle peruutuspeilin kautta ja näyttää peukkua. Ajamme kotini pihaan ja parkkeeraamme suoraan oven eteen.

 Joel nappaa oman kassinsa ja minä tuon kauppakassin sisälle. Viskaan avaimeni miehelle ja hän avaa oven näppärästi. "Mitä tahtoisit tehdä?" kysyn. "Jos vaan kuunnellaan musaa?" Joel ehdottaa vaisusti. Nyökkään ja haen kaiuttimen varastosta olohuoneen pöydälle. Joel yhdistää puhelimensa siihen ja alkaa etsiä sopivaa biisiä kuunneltavaksi. Itse menen keittiöön purkamaan ostokset jääkaappiin ja tekemään meille välipalaa. Pilkon hedelmiä lautaselle ja kaadan vielä omenamehua laseihin, koska tiedän, että Joel ainakin ennen piti siitä.

 Kannan välipalan olohuoneeseen Joelin eteen ja nappaan puhelimen häneltä. Laitan Linkin parkin soittolistan soimaan ja lasken sitten puhelimen pöydälle sen suljettuani. Joel nappaa lautaselta pari omenan palaa ja juo sitten puoli mukia omena mehua. Nyökkään hänelle hymyillen ja menen hänen kainaloonsa makaamaan. Joel kietoo kätensä ympärilleni ja painaa pääni hänen kylkeään vasten. Vilkaisen hymyillen vielä häntä ja antaudun sitten unelle.

Joelin nk:

Katson kyljessäni unessa tuhisevaa Nikoa hymyillen ja nappaan vielä pari omenan palaa. Joudun sinne laitokseen, mutta ehkä se pystyy auttamaan minua, vai mitä? Suljen itsekin silmäni ja painan pääni Nikon pään päälle.

///////////////Oho miten täst ny tuliki NikoXJoel? No lupaan, että pian taas Jorkoa ei hätäillä. En siis todellakaan tiedä osastoista mitään joten tämä menee lähes omalla päättelyllä.

Ti si draga;3