Tuleeko tästä mitään (Jorko)

27. Muistelua

Skip pari viikkoa hautajaisiin, Joonaksen nk:

"Olemme täällä tänään siunaamassa monen rakastaman Blind channelin toisen solistin Joel Hokan haudan lepoon!" Pappi julistaa kaikkien istuuduttua kirkon kovaan penkkiin.   "Olemme saattamassa Joel Hokan haudan lepoon. Ylösnousemuksentoivo luo valoaan tähän hetkeen. Pyhässä kasteessa hänet on liitetty Kristuksen kuolemaanja ylösnousemukseen. Kristuksen voittoon turvaten jätämme hänet Jumalan käsiin. Me luotamme Jumalan sanan lupaukseen: Kristus on kuollut puolestamme, jotta saisimme elääyhdessä hänen kanssaan", pappi aloittaa siunaamaan. "Laulakaamme virsi numero 555."

Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässänsä sielu sais.

Päiväni rientää kohti loppuaan,
on ilo maallinen kuin varjo vaan.
Ei ole täällä mitään pysyvää,
vain sinä, Herra, sinä luoksein jää.

Sä pahan väijytykset turhiks teet,
sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet.
Miss' on nyt, kuolema, sun voittosi,
kun Herra Jeesus, olet kilpeni.

Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon,
kun tieni painuu kuolon laaksohon.
Sen valon tieltä varjot häviää.
Eläissä, kuollessa sä luoksein jää

Istun Nikon ja Aleksin välissä, koska he eivät tahtoneet jättää minua yksin eturiviin. Aleksin ja minun väliini on jätetty Joelille sopiva paikka, koska vaadin sitä. Tunnen onneksi kuinka hän istuu vieressäni ja tukee minua omissa hautajaisissaan. Muistotilaisuudesta tulee vähemmän virallinen, koska tahdottiin siellä muistella kunnolla miestäni ja tehdä siitä muutenkin hänen näköisensä. 

Söisimme siis suklaakeksejä, joisimme kahvia ja limua ja illemmalla pitäisimme vain jäljelle jääneiden bändin jäsenten kesken illanviettoa Joelin muistolle. Eli juotaisiin Vodkaa niin kauan, kunnes suru katoaisi. Istun suunnilleen hiljaa koko tilaisuuden ajan, paitsi yhteislauluissa ja nousen sitten muiden mukana ylös penkeistä. 

Menemme jätkien kanssa arkun luo ja nostamme sen ilmaan liinojen avulla, koska emme tahdo kantaa sitä ilman ihan vain, koska se olisi liian vaikeaa. Lähdemme arvokkaasti kävelemään musiikin tahdissa kohti hautausmaata, Malmin hautausmaalle. Sinne, koska moni tunnettu ihminen on haudattu sinne ja tahdomme Joelin heidän luokseen. Kävelemme siis tietysti omien biisiemme tahtiin, joissa Joel laulaa. 

Skip muistotilaisuuteen:

Menen ihan kunnioituksesta Joelin vanhempien luo pöytään istumaan, kun olen käynyt keräämässä keksejä ja Pepsiä. "Olemme oikeasti pahoillamme Joonas, jos tarvitset joskus jotain laita vain viestiä niin autamme parhaamme mukaan ja älä ajattele, että katkeroituisimme, jos löydät jonkun uuden", Joelin äiti sanoo minulle lempeästi. Nyökkään vain hänelle, koska kyyneleet puskevat jälleen poskilleni.

 Joelin vanhemmat ampaisevat ylös penkeistään ja kietovat kätensä ympärilleni, jopa jätkät pysyvät nyt poissa, kun suren edesmennyttä kihlattuani. Lopulta muistotilaisuudesta tuli Joelin näköinen, kun suljimme surun sivuun ja rääyimme biisejämme.

///////////////////////

Nyt se on viimein ohi. Tosi haikea fiilishän tää on, koska purin tähän niin paljon tunteita. Mä alotin tän kirjan, kun mulla ei ollut mitään apua ja kaikki oli paskasti, kirjoittaessa asiat parani ja paheni, mutta kumminkin oon selvinnyt kaikesta.

Viimeisen kerran hetkeen Val<3