Tuleeko tästä mitään (Jorko)

22. Over my dead body

Skip kuukausi viimeiseen keikkaan, Joelin nk:

"Nonii nyt sitten mennään, tehdään tästä kiertueen paras keikka ja nautitaan täysillä", Niko tsemppaa. "Ja jos pakko lähtee lavalta, nii Ale laittaa vaikka jotain sieltä soimaa", Olli komppaa. Nyökkäämme kaikki näille ohjeille ja laitamme kädet muodostamamme piirin keskelle. Tommi laskee kolmeen, jolloin heilautamme kädet yhtä aikaa ylös ja huudamme: "Blind channel!" Lähden  Nikon kanssa etunenässä hölkkäämään lavalle yleisölle vilkuttaen.

 "Wie geht es dir, Berlin? Ich hoffe, es geht dir verdamt gut, während wir hier sind!" huudan yleisölle, kysyen siis mikä meininki. Käännämme kaikki katseemme Joonakseen, joka astelee kuin pimeyden ruhtinas lavalle, skeba kannossa ja rämpyttelee matalaäänisimpiä kieliä. Niko ottaa mikin Aleksin dc pöydältä ja napsauttaa sen päälle. Aleksi painelee jotain pöytänsä takana ja Over my dead bodyn alku soinnut lähtee pyörimään. You can have it if you want it

Have it if you want it
Over my dead body
Come and get it, yeah. Alamme laulaa Joonaksen ja Ollin pyöriessä lavaa ympäri. Hypimme Nikon kanssa lähellä lavan reunaa ja faneja pienesti provosoiden lähden loikkimaan pitkin aidan vierustaa, kumminkin niin etten mene heidän eteensä. Laulun tauotessa huudan mikkiini "JUMP!" ja katson kun ihmismassa alkaa hyppiä ylös alas, kuin hyvin koulutetut koirat.

 Nikon avustuksella palaan takaisin lavalle ja osoitan mikkiä faneille merkiksi, että on heidän vuoronsa laulaa. "When me and Niko sing You can have if you want it, you sing Over my dead body. Alright?" kysyn mikkiin. Fanit huutavat jotain myöntävää, jolloin tulee minun ja Nikon vuoro laulamme me: "you can have it if you want it!" Ja fanit vastaavat tähän "Over my dead body!" "You can have it if you want it!" "Over my dead body!"

 Laulun loputtua tulee pieni tauko jona me lähdemme nopeasti juomaan, mutta ennen sitä kuulutan mikkiin: "dear Berlin Alex Mattson!" Aleksi laittaa sitten jotain biisiä soimaan samalla, kun minä kirmaan muiden perään juomaan. Juotuamme ainakin lähes puolet vesipullon sisällöstä, juoksemme takaisin lavalle ja jatkamme samalla meiningillä keikan loppuun asti. Jos rehellisiä ollaan niin kyllähän minua alkoi puolessa välissä keikkaa huimaamaan, koska verensokerit laski, mutta jatkoin silti.

 Nyt jätän jätkät hyvästelemään keikalle saapuneet fanimme, kun itse juoksen bäkkärin vessaan oksentamaan huonon oloni pois. Ja etten huolestuttaisi muita poistun vessasta istumaan sohvalle ja alan napsia välipalapatukkaa verensokerien kohottamiseksi. Joonas hölkkää luokseni ja kyykistyy eteeni hieman huolestuneen näköisenä. "Onhan kaikki hyvin rakas?" hän kysyy kuiskaten, ettei muut kuule. Nyökkään vain hänelle ja annan hänelle patukka roskan.

 "Voidaanko vaan mennä hotellille?" kysyn ehkä hieman vaisusti, koska huono oloni vain pahenee koko ajan. Joonas nyökkää ja nostaa minut syliinsä, kuin vauvan. "Me mennään jo hotellille, joten huolehtikaa te kaikesta!" Joonas hihkaisee. Kierrän käteni hänen niskansa taakse ja nojaan pääni hänen rintaansa.

 Joonas kantaa minut ulos keikka paikalta ja jää tienlaitaan viittomaan meille taksia, koska ei jaksa kantaa minua paria kilometriä hotellille. Näen vain auton valot ja tunnen kuinka Joonas irrottaa kätensä minusta, viittoakseen taksille. Taksin pysähtyessä eteemme, Joonas nostaa minut ensimmäisenä autoon ja kömpii sitten itse perässä. 

Skip hotellille, Joonaksen nk:

Lasken 50€ kuskin käteen ja nostan Joelin takaisin syliini, koska nyt hän on jo todella huono vointisen näköinen. "Odota hetki rakas niin ollaan kohta huoneessamme", kuiskin hänelle lempeästi ja lohduttavasti. Kävelen tämä arvokas lasti sylissäni sisälle hotelliin ja siitä suoraan huoneeseemme, jossa onneksi on hänelle jotain evästä. Päätän vielä soittaa Tommille, että toisi jotain Joelille, mikä helpottaisi hänen oloaan.

 Avaan huoneemme oven ja kanna Joelin makaamaan sängyllemme, koska en tahdo heiluttaa häntä ottaessani kenkiäni pois yms. Otan häneltä kengät pois ja vien ne eteiseen odottamaan aamua, jona matkustamme Joelin kanssa pois Berliinistä. Jätän omatkin kengät eteiseen ja lähden etsimään Joelille evästä, unilääkkeet ja ämpäriä kaiken varalle. 

Parin tunnin päästä oveemme koputetaan ja sen avatessani Tommi ojentaa minulle apteekin pussin, jossa on jotain lääkettä huonoon oloon. Anna purkista yhden tabletin Joelille ja piilotan sitten purkin laukkuuni. Peseydymme nopeasti ja painumme uupuneina pehkuihin.

//////////////////////

Heii ystäväiseni, olen aivan innoissani mun keltasesta itse neulomasta piposta, (jota en tietenkään tehnyt Nikon innoittamana!) Mut mites just sulla menee?  Ja mitäs tykkäsitte tosta Saksasta tuol välis, tai siis Saksan kiertueesta. Seuraavat luvut suunnilleen vaan Joonas X Joel.

 Val<3