Luku 5. My eyes are the color of red like a sunset

2.3K 113 4
                                    

Ed Sheeran - Grade 8

Laura:

Päänsärky. Kahvin tuoksu, puhtaat lakanat, hämärä huone, mutta vitunmoinen päänsärky. Syke jumputtaa päätä ja joku poraa takaraivoa sellaisella voimalla, ettei mitään rajaa.

"Get up, girl, meiän kyyti tulee puolen tunnin päästä", Nooran ääni kantautuu peiton läpi mun tajuntaan. Miten sille ei koskaan tule huono olo meidän baarireissujen jälkeen? Se on kuitenkin keittänyt mulle kahvia ja tuonut vesilasin särkylääkkeiden kera yöpöydälle, joten en kamalasti valita. Pelastava enkelini.

****

Olin ollut Nooralla yötä, sillä tänään olisi lähtö lomalle. Talviloma alkoi ja sitä oli seurannut bileet, kun porukka hajoaisi viikoksi omille teilleen. Tosin Noora ja minä lähdettiin kahdestaan tyttöporukalla seikkailemaan.

Aamu on liian aikainen omasta mielestäni, mutta bussi ei odota. Ehkä me voitaisiin ottaa seuraava bussi, mutta sitten pitäisi ostaa uudet liput. Eikä Nooralla ole varaa. Halpa opiskelijaelämä, se valittaa, mutta silti käy baarissa melkein joka viikonloppu.

Bussissa on tunkkaista ja jalkatilaa vähän. Olisi pitänyt laittaa reppu kuskin kehotuksesta alas tavaratilaan, mutta en tahtonut jättää arvoesineitä sinne. Ties kuka sieltä veisi tavaraa, kun pysähdyksiä kuitenkin tehtäisiin ennen meidän pysäkkiä. Sitä paitsi monen tunnin bussimatkalla piti olla jotakin tekemistä. Muutakin kuin juoruilu Nooran kanssa, sillä väsyneet aivoni eivät vielä suostuneet kummoisiin keskusteluihin.

****

Lunta. Kirkasta. Vihlovaa kipua silmissä. Valitan äänekkäästi, kun Noora vetää ikkunan edestä verhoa pois tieltä.

"Me ollaan perillä!" se hihkuu ja kuikuilee mun yli pihalle. Mä sen sijaan vedän huppua syvemmälle päähän ja yritän olla välittämättä pääkivusta, joka ei ole helpottanut ollenkaan parin tunnin päiväunilla. Päinvastoin. Eikä tilannetta helpota ilta-aurinko, joka heijastuu lumisesta maisemasta suoraan silmiin.

Mä annan Nooran ohjailla mua lähes sokeasti joka paikkaan ja huoneessa kaadun kasvot edellä muhkealle parisängylle.

"Et nyt jää siihen, me lähdetään tsekkaamaan tää mesta, beibe!" Noora kiskoo mua takin selkämyksestä, mutten jaksa liikkua. Mä tiedän tasan tarkkaan mitä sillä on mielessä, enkä mä ole samaa mieltä. Eilinen baari ilta on vienyt mehut musta ihan kokonaan, enkä todellakaan ole palautunut rankan matkustuksen ansiosta siitä yhtään.


//viime viikolla väärä luku oli tullut julki, joten tässä ihan oikea luku viisi! ~demonipinja

Be someone's Sunday morning, not Saturday night (in finnish)Where stories live. Discover now