Be someone's Sunday morning, not Saturday night (in finnish)

Luku 25. And it's the worst thing that I did

Ed Sheeran - Yellow pages

Noora:

"Saku ei oo mun poikaystävä", pyöräytän ärtyneenä silmiäni.

"Silti, Mikael?" Laura tuijottaa mua hissin toiselta puolelta. Sen kädet syyhyää tupakka-askia.

"Sun pitäis lopettaa, toi on jo ties mones aski tällä viikolla", huokaan, yrittäen vaihtaa puheenaihetta.

"Etkä säkään sitä paitsi tullut meidän huoneeseen, joten turha sun on syytellä mua mistään!" hissin ovet aukeaa aulaan ja me kumpikin astutaan ulos. Laura osoittaa tupakallaan mua kohti.

"Sä olit se, joka lähetti tekstarin, ettet oo huoneessa yksin."

"Sä häivyit baarista ekana, varmistin vaan ettet SÄ oo meidän huoneessa jonkun kanssa!"

"Mä lähdin, koska joku saatanan juoppo ahisteli mua tupakkakopissa, mä menin pihalle rauhottuu ja sit saan sulta tekstarin, että sulla on panokaveri meidän huoneessa, eikä oo asiaa sinne ennen kun se lähtee. Oisko mun pitäny tulla itkemään sinne sun ja Mikaelin väliin?!" Laura mesoaa ja lähtee myrskyn lailla kohti ovea.

"Oota!" otan juoksuaskelia sitä kohti. Mä en todellakaan tiennyt, missä se oli viettänyt yönsä. Mä olin koko ajan kuvitellut, että se oli lähtenyt jonkun matkaan baarista, kun sitä ei enää jossain vaiheessa ollut näkynyt.

"Painu vittuun", Laura vetää itsensä irti mun otteesta ja painuu pakkaseen tupakka huuliensa välissä.

****

Jään seisomaan aulaan, mutta pian tunnen kädet mun olkapäillä.

"Missä tosta oli kyse?" tunnistan oitis Mikaelin äänen. Käännän päätäni ja saan hennon suukon huulilleni ennen kuin kohtaan kysyvän katseen. Pudistan vain päätäni.

"Mä oon ihan kauhee ystävä. Joku ahisteli Lauraa eilen ja mä vaan kuvittelin, että se lähti jonkun matkaan baarista ja se olikin vaan menny pihalle ja sanoin ettei oo asiaa meidän huoneeseen ja mitä jos se nukku jossain aulan sohvilla tai jotain.. Vittu mä oon idiootti, Laura vaikutti olevan oikeesti tolaltaan", pälätän Mikaelille, joka vilkaisee meidän taakse. Muut sen kavereista kävelee hissiltä meitä kohti. Mä vaikenen oitis. En jostain syystä tykkää siitä, minkälaiset vibat Eemil mulle antaa. Se vaikuttaa tavalliselta kermaperseeltä, mutta jotain outoa sen käytöksessä on.

"Sillä on vaan pieni vitutus päällä, kyllä mä uskon, että se löys tiensä johonkin sen jälkeen. Ois se varmaan muuten tullu koputtelee ovelle.." Mikael yrittää lohduttaa mua samalla kun vastaanottaa virneitä ystäviltään.

"No selvishän se viimein kenen luona sä olit viime yönä", Eemil virnistää ja vilkaisee samalla hieman arvioivasti mun suuntaan. En tykkää yhtään sen katseesta. Aivan kuin se yrittäisi lukea mun ajatuksia.

"Missä sun frendi on? Laurahan se oli?" Sarin poikaystävä kysyy ja vilkaisee samalla hissejä, jotka kilahtaa saapumisen merkiksi. Ehkä se odottaa Saria, joka ei kuitenkaan juuri kyseisellä hissillä ole saapunut.

"Röökillä", kohotan toista suupieltäni ja vilkaisen Mikaelia. Se näyttää pohtivan jotain, joten tönään sitä kyynärpäällä kylkeen.

"Mitkäs on teidän pläänit tälle illalle? Nyt kun krapulasta on noustu", Mikael kääntää katseensa muhun ja sen huulille nousee kevyt virne, joka saa mun polvet tänäänkin tutisemaan.

//Välillä vähän Nooran ajatuksia kehiin 8) Mielipiteitä siitä? Äänestä ja kommentoi, jos tykkäsit ~ demonipinja