William Grindelwald [HP & FB ff)

luku 4. Theodosian Price

Wattpadissä jokin ilmeisesti ei ollut toiminut niin kuin piti, ja kolmas luku on jostain syystä kaksi kertaa, ja niin saattaa tämä neljäskin olla. Pahoittelut.
-----------------------

Theodosian ylhäällä ^
                                       |
Williamin nk.

Sana oleskeluhuoneessa käydystä kaksin -tai oikeastaan viisintaistelusta oli levinnyt, ja tällä hetkellä lähes koko koulu tiesi siitä. William oli ollut Tylypahkassa vasta viikon, mutta silti melkein jokainen kunnioitti tai pelkäsi häntä.

Hänen inhokki professorinsa oli epäilyksettä professori Pimento. Mitä  Will oli Hermionelta, Ronilta ja Harrylta kuullut, Pimento oli taikaministeriön lähettämä sammakonnäköinen noita-akka, jonka "pimeyden voimilta suojautumisen" tunnit sisälsivät pelkästään kuolettavan tylsän oppikirjan lukemista. Tunteja ei myöskään ollenkaan edesauttanut se, että Pimento katsoi Williä kuin epätavallisen haisevaa ja homehtunutta juustoa.

Hänen lempi oppiaineensa oli todennäköisesti liemet. Vaikka professori Kalkaros ahdistelikin uusia oppilaita ja varsinkin Rohkelikkoja työntäen naamansa ylisuurine nenineen kahden senttimetrin päähän oppilaitten kasvoista, Williamin mielestä liemien keittäminen oli silti hauskaa ja kiehtovaa. Todennäköisesti juuri tämän takia Kalkaros ei ahdistellut Williä niin paljon kuin muita, ja Will oli menettänyt viikon aikana Rohkelikolta vain viisi pistettä. (Joka oli saman verran kuin Fred ja George Weasley menettivät joka tunti)

Will käveli juuri perjantain viimeisen tunnin (yrttitieto) jälkeen muotokuva-aukosta sisään, ja heti ensimmäisenä näki Fredin ja Georgin antaman epäilyttävän näköisiä karkkeja ensi- ja toisluokkalaisille. Epäilyttäviä tosiaan, sillä heti kun ensiluokkalaiset söivät toisen puoliskon karkista, he kaatuivat lattialle tai jäivät makaamaan tiedottomana tuolilleen.

Will näki Hermionen marssivan vihaisen oloisena poikien luo, ja päätti itse lähteä tekemään yrttitiedon läksyjään viereiseen pöytään, jossa istui vai yksi hiiritukkainen poika.

"Moi. Saisinko istua tähän?" William kysyi hymyillen pojalta joka nosti kauhistuneena katseensa. Will tunnisti pojan samaiseksi toisluokkalaiseksi Creeveyksi, joka oli pelastanut hänet pinteestä Willin taisteltua seitsemäsluokkalaisten kanssa. Will pyöräytti silmiään.

"Okei. Haluan tehdä nyt muutaman asian selväksi. Minä en ole mikään mielenvikainen joka hyökkää jokaisen vaastaantulevan kimppuun vain koska voitin muutaman seitsemäsluokkalaisen. He kerjäsivät sitä. Ja minua ärsyttää suunnattomasti, kun ihmiset täällä oikeasti pelkäävät minua vaikka eivät tunne minua ollenkaan. Muutamat kolmasluokkalaiset Luihuiset ovat aina perässäni ja yrittävät "ystävystyä" kanssani, mutta minä en halua mitään huomionkipeitä Luihusia ystävikseni, joten voisitko vastata, saanko istua tähän vai en?" William puhui nopeasti ja rauhallisesti, ja kohotti kysyvästi valkeita kulmakarvojaan päästyään lauseen loppuun. Creevey vaikutti jäävän sanattomaksi, mutta näytti huojentuneelta nyökätessään Willille.

"Minä olen muuten Dennis Creevey", poika sanoi ja hymyili.

"William Grindelwald. Vaikka sen sinä luultavasti jo tiesit", Will sanoi synkkänä.

"Minulla on myös yksi kaveri Puuskupuhista, hänkin on ensiluokkalainen. Haluaisitko että esittelin teidän toisillenne?" Dennis pölpötti ja näytti päässeen vauhtiin heti kun sai tietää ettei William hyökkäisi hänen kimppuunsa jos sanoisi yhden väärän sanan.

"Öh.. Toki", Will vastasi hämmentyneenä.

Dennis ei ilmeisesti saanut vielä tarpeekseen, vaan jatkoi: "Mikä on muuten sinun verisäätysi? Minä olen jästisyntyinen."