William Grindelwald [HP & FB ff)

luku 10. yllättävä käänne

Oooookei. Oon tosi pahoillani että teen näin, mutta kun on laiska, sille ei voi mitään. Elikkäs skippaan aika hemmetin monta kuukautta, tarkalleen ottaen siihen päivään, kun Dumbledore häädetään.

Vähän taustatietona siis, Will (ja myös Dos) oli liittynyt Albuksen kaartiin, mutta muuta ihmeellistä ei ole tapahtunut. Vähän lisää ystävystymistä Scarletin, Dennisin ja Dosin kanssa, yms. Ja sori jos joku nyt menetti kiinnostuksensa, mutta tää juoni alkaa oikeestaan vasta sen jälkeen, kun Dumle erotetaan. Elikkäs joo. Ei mulla muuta.

Kiitos muuten todella paljon sadasta lukukerrasta! 🤗😊❤

-----------------------------------------------------------

Williamin nk.

"Odotum suojelius!" Will huudahti kolmannen kerran, ja viimeinkin jokin hopeana hohtava, kissaeläimen näköinen eläin purskahti ulos hänen sauvansa kärjestä.

"Hyvä! Hienoa Will", hän kuuli Harryn sanovan jostakin Willin vasemmalta puolelta.

William katsoi ikiomaa suojeliustaan, ilvestä, ihailevana. Hänen keskittymisensä kuitenkin herpaantui, ja suojelius katosi. Will ei kuitenkaan pettynyt. Hän oli onnistunut! Hän oli luonut suojeliuksen! Will kuitenkin muistutti itselleen, että tositilanteessa oikeaa ankeuttajaa vastaan loitsu olisi hyvin paljon vaikeampi onnistua.

Yhtäkkiä sisään ryntäsi kotitonttu. Kaikki päät kääntyivät sitä kohti, kun Harry juoksi tämän vierelle. He puhuivat jonkin aikaa, ja Will kuuli kotitontun puhuvan jotakin Pimennosta. Hetken kuluttua Harry kääntyi taas muita oppilaita kohti ja huudahti: "Ettekö kuullet? Paetkaa!"

Yhtäkkiä alkoi hirveä ryysis ovelle. Harry jakeli ohjeita, kuinka päästä huomaamatta oleskeluhuoneisiinsa tai muihin piilopaikkoihin, ja lähetti muutaman oppilaan ryhmiä matkaan.

Pian oli Willin vuoro. Hän pakeni Angelina Jonhsonin, Colin Creeveyn sekä Lee Jordanin kanssa käytävälle. He pääsivät juuri ja juuri livahtamaan suoraan Pansy Parkinsonin nenän edestä, tämän kuitenkaan huomaamatta heitä.

Will yritti tasoittaa hengitystään, jotta kukaan ei huomaisi hänen juosseen. Tämän jälkeen he kiiruhtivat suoraa päätä oleskeluhuoneeseen, eivätkä onneksi tavanneet ketään matkan varrella.

Will läsähti sohvalle hengittäen raskaasti. Hän katseli huolestuneena ympärilleen, kun tajusi monen muun kaartilaisen puuttuvan. Sitten hän tuli ajatelleeksi, että ehkä he -ainakin Harry- olivat vielä varmistamassa, että kaikki tuvat pääsevät turvallisesti oleskeluhuoneisiinsa.

**

Tänään Will oli saanut kuulla kammottavia uutisia. Albus Dumbledore, Tylypahkan Rehtori, Ylihörhö ja ties mikä, oli erotettu.

Erotettu.

Miten ihmeessä se on edes mahdollista?! Jos huhut olivat totta, niin Pimennon ansioista. PIMENNON.

Kuulemma rehtorin kansiassa oli käyty jonkin sortin taistelu, ja Dumbledore oli lähtenyt lipettiin. Will hymyili häijysti, kun kuvitteli Pimennon ilmeen, kun hän tajusi Dumbledoren livahtaneen suoraan tämän lihavista sammakonräpylöistään.

"Mikä on Will? Näytät kuin haluaisit murhata jonkun", Dos kysyi. He istuskelivat yhdessä järven rannalla olevalla jäisellä penkillä, ja Dos letitti parhaillaan tukkaansa.