Just the way you are ~Larry Stylinson in finnish

2

Louis

Ensimmäinen päivä eilen uudessa koulussa sujui loistavasti. Tosin, en vielä päässyt tutustumaan kehenkään, mutta jos tänään sitten. Nyt minulla oli ongelmana löytää aamun ensimmäisten tuntien luokka. Meillä olisi musiikkia, eikä minulla ollut hajuakaan, missä luokka sijaitsi. Jostain syystä lukujärjestyksessä sitä ei lukenut, virhe kenties lukujärjestystä tehdessä. Luovutin ja istahdin aulassa olevalle sohvalle. Jospa joku meidän luokkalaisistamme sattuisi kävelemään tästä. En ehtinyt kauaakaan istumaan kun näin luokkalaiseni pojan kävelevän ovesta sisälle. Nousin vikkelästi ylös ja kiiruhdin hänen luokseen.

"Hei, anteeksi, mutta en löydä musiikin luokkaamme. Voidaanko mitenkään mennä yhdessä?" Kysyin lopuksi.

"Joo, totta kai." Blondi poika sanoi hymyillen.

"Kiva." Hymähdin ja lähdin seuraamaan häntä.

"En ole tainnut esitellä itseäni, olen Niall." Poika sanoi ja katsahti minuun hymyillen.

"Louis." Sanoin vastavuoroisesti.

"Täällä meidän musiikin luokkamme on, muut taitavat olla jo sisällä." Niall sanoi ja menimme sisälle luokkaan.

"Tule ihmeessä kanssamme istumaan." Hän sanoi ja viittoi minua peräänsä.

"Okei, kiitos." Sanoin hymyillen.

Harry

Näin Niallin ja Louisin tulevan yhtä aikaa luokkaan. Niall viittoi jotain Louisille ja tajusin heidän molempien tulevan luokseni. Molemmilla puolillani oli tyhjät penkit.

"Moi Harry." Niall sanoi ja istahti vasemmalla puolella olevalle penkille. Louis ei sanonut mitään vaan hymyili ja istui toiselle penkille.

"Mooi." Sanoin vähän myöhässä.

"Ja ole hyvä." Niall kuiskasi ja virnisti lopuksi. Loin häneen katseen, jonka hän hyvinkin tiesi. En tiedä, mitä hän yrittää, mutta saisi lopettaa jo hyvän sään aikana.

-

Tunti meni kitaran soittoa harjoitellessa. Niall oli siinä ammattilainen kuten taas minä, surkea kuin mikä. Louis osasi ihan ok hyvin soittaa, mutta harjoitusta sekin vaati.

Lähdimme musiikin luokasta kohti koulumme pukuhuoneita. Meillä oli liikuntaa seuraavat kaksi tuntia. Muistaakseni suunnistusta lähimetsässä. Louis oli kanssamme, sillä hän ei osannut kulkea vielä koulussamme ja ymmärsin sen todella hyvin, olihan vasta hänen toinen päivänsä.

"Jätämmekö kamat tänne, vai pitääkö ne raijata mukaan?" Louis kysyi päästessämme pukuhuoneille.

"Kannattaa jättää tänne." Niall kehotti. Olin samaa mieltä. Laskin reppuni puupenkille ja suin hiuksia peilin edessä parempaan suuntaan.

"Lähdetäänkö?" Kysyin kun muut näyttivät valmiilta.

"Lähdetään vaan." Niall sanoi.

"Joo." Louis yhtyi.

Kävelimme hiekkatietä pitkin lähimetsään, jonne oli alle kilometri. Kokoonnuimme isolla aukiolla, jossa kaukaa katsottuna näyttikin olevan jo porukkaa. Pääsimme hyvissä ajoin perille ja opettaja saapui juuri samaan aikaan kanssamme. Odottelimme loppuja oppilaita ja pääsimme sitten aloittamaan. Opettaja jakoi ensimmäisenä kaikille kartat ja alkoi sitten ohjeistamaan.

"Teitä on parillinen luku, joten voitte suunnistaa pareittain." Opettaja sanoi ensimmäisenä. Olin kääntymässä juuri Niallin puoleen kunnes joku ehti ensin.

"Oletko Louisin pari, jos minä olen Jamesin?" Niall ehdotti.

"Ihan miten vaan." Sanoin kohauttaen olkiani.

"Okei, hyvä." Niall hymähti ja siirtyi Jamesin viereen. Inhoan Jamesia. Hän on kiusannut minua ala-asteella, mutta en ole kertonut siitä Niallille. En jaksa uuvuttaa häntä jokaisella murheellani. Muutenkin Niall näytti viihtyvän hänen seurassaan. Pääasia ettei minun tarvitse olla hänen lähellään. Outoa kylläkin suunnistaa jonkun muun kuin Niallin kanssa. Olemme olleet Niallin kanssa pari aina jokaisessa tehtävässä. Vaikka ei minulla mitään Louisia vastaan ole. Minä vain... En edes tiedä mitä ajatella.

"Lähdetäänkö?" Kuulin Louisin kysyvän vierestäni.

"Aa joo." Havahduin ajatuksistani. Opettaja oli ohjeistanut sillä aikaa kun itse olin omissa ajatuksissani. Katsoin karttaa käsissäni.

"Öhm, mitäköhän meidän pitää tehdä?" Kysyin nolona. Louis naurahti hiukan.

"Tuossa on 5 rastia, ne täytyy etsiä numerojärjestyksessä." Louis kertoi.

"Okei." Sanoin ja laitoin töppöstä toisen eteen. Kävelimme jonkin aikaa kunnes pysähdyin paikalleni. Pyörittelin karttaa ympäri ja ämpäri. Miten tällaista voi lukea?

"En edes tiedä missä olemme tässä kartassa." Sanoin. Louis tuli viereeni ja naurahti ensimmäisenä.

"Ensinnäkin, pidät karttaa aivan väärin päin." Hän sanoi.

"Ai, joo, tietenkin." Sanoin ja käänsin kartan toisin päin. Louis naurahti jälleen ja otti kartasta kiinni pyöräyttäen sen vielä vasemmalle.

"Nyt se on oikein." Hän sanoi ja naurahti vähän.

"Ja olemme nyt tuossa ja ensimmäinen rasti on aivan lähellä." Hän sanoi perään ja osoitti sormella kohtaa, jossa seisoimme.

"Okei." Sanoin hiljaa. Hän piti minua varmasti todella typeränä. En vain koskaan ole ollut hyvä karttojen kanssa tai suunnistuksessa yli päänsä. Jatkoimme kävelyä aivan hiljaa jonkin aikaa.

"Hei tuolla roikkuu jotain oksasta." Louis huudahti ja juoksi lapun luokse. Menin hänen perässään ja jäin hänen taakseen kun hän kurotti valkoista lappua puun oksasta.

"Hui.." Louis sanoi horjahtaessaan taakse päin ja ottaen kädestäni kiinni. Tunsin jotain erityistä siinä kosketuksessa. Tukahdutin ajatuksen kuitenkin saman tien ja keskityin lukemaan lappua yhdessä Louisin kanssa.

"Laitatko tuon numerosarjan puhelimeesi ylös?" Louis kysyi.

"Joo, vaikka." Vastasin ja kaivoin puhelimeni taskusta näpytellen siihen kyseisen numerosarjan.

"Sitten seuraavaa rastia kohti." Louis sanoi ja antoi minun laittaa lappusen takaisin oksalle, sillä olinhän minä häntä vähän pidempi.

-

Olimme löytäneet 4/5 rastia kun palasimme nauraen takaisin aukiolle, jossa kaikki muut jo olivatkin. Meillä oli todella hauskaa Louisin kanssa. Tutustuimme samalla toisiimme ja sain tietää, että Louis on taitava pelaamaan jalkapalloa, ainakin oman puheidensa mukaan. Hän jopa pyysi minua joskus kanssaan pelaamaan. Minä olin aivan surkea siinä, mutta lähtisin miellelläni Louisin kanssa.

"No, miten meni?" Niall kysyi mennessämme Louisin kanssa hänen viereensä. James oli luultavasti siirtynyt kumppaneidensa joukkoon.

"Ihan hyvin, löysimme 4/5." Sanoin.

"Aijaa, me löysimme 3/5." Niall sanoi.

"Olimme parempia." Naurahdin.

"Näköjään." Niall sanoi ja ojensi kartan opettajalle hänen kerätessä ne jokaiselta järjestyksessä. Opettaja keräsi jokaiselta vielä numerosarjat ja päästi meidät sitten takaisin koululle. 

Meillä riitti juttua Louisin ja Niallin kanssa. Olin iloinen, että olimme Louisin kanssa parit suunnistuksessa. Saimme siinä hyvän mahdollisuuden tutustua. Louis on todella mukava ja mikäli itseäni sen verran tunnen, taidan pitää Louisista enemmän kuin pitäisi.

Toinen luku jo näinkin pian :) Mulla on vaan inspis tähän tarinaan ja haluisin kirjottaa vaan koko ajan :D Jatkuu sunnuntaina :)