Just the way you are ~Larry Stylinson in finnish

5

Louis

Kävelin haukotellen koulun käytävällä kohti matematiikan luokkaa. Olin myöhässä 15 minuuttia. Koputin luokan oveen.

"Anteeksi kun olen myöhässä, bussiliikenne oli aivan sekaisin." Keksin valheeksi. Enhän minä edes käytä busseja, niin lyhyt koulumatka. Todellisuudessa en vain jaksanut nousta sängystä.

"Vai niin, tulehan sisälle." Opettaja sanoi ja päästi minut ohitseen. Katsoin luokan perälle, Harry ja Niall istuivat siellä. Harry näytti vieressä olevaa tyhjää paikkaa. Hymyilin hänelle pienesti ja kävelin tyhjälle paikalle.

"Luulin jo ettet tule kouluun." Harry kuiskasi kun istuin alas.

"En jaksanut nousta, myöhästyin siksi vähän." Kuiskasin takaisin. Harry virnisti ja käänsi katseen takaisin tauluun. Kaivoin kirjat esille ja aloitin kopioimaan muistiinpanoja taululta.

Kävelimme tarjottimet kädessä ruokalassa etsien paikkoja. Hetken etsimisen jälkeen pääsimme istumaan.

"Mitä aiotte tehdä viikonloppuna?" Kysyin. Tänään oli perjantai, joten kysymys oli ajankohtainen.

"Menen serkun synttäreille." Niall sanoi. Kääsin katseeni Harryyn.

"Luultavasti makaan sohvalla koko viikonlopun." Harry naurahti.

"Minulla näyttäisi olevan samanlaiset suunnitelmat." Naurahdin.

"Teidän viikonloppunne kuulostaa tuplasti hauskemmilta kuin minun." Niall sanoi sarkastisesti.

"Todellakin." Harry naurahti.

Kun olimme syöneet menimme luokan eteen istumaan ja odotimme seuraavalle tunnille.

***

Harry

Ennen viimeisiä tunteja Niall lähti jo kotiin. Hänen täytyi lähteä pakkaamaan illan lentoa varten. Niall on Irlantilainen sekä luonnolliesti hänen serkkunsakin ovat. He asuvat Irlannissa, jonka synttäreille Niall on menossa. Hän viettää viikonlopun kotimaassaan ja palaa taas maanantaina Englantiin. Istuimme Louisin kanssa tyhjällä ja hiljaisella käytävällä. Monet ovat päässeet jo kotiin. Meidän luokkamme oli tietysti ainoa, joilla oli tänä perjantaina neljään asti koulua.

"Mietin, lähtisitkö huomenna kanssani ulos?" Louis kysyi yllättäen tai no ei se kovin yllätys ollut, olen kyllä huomannut välillämme olevan jotain.

"Ai treffeille?" Tarkensin.

"No miten haluat asian ottaa." Louis sanoi.

"No vaikka niin." Sanoin ja hymyilin.

"Hyvä, niin minäkin." Louis hymähti.

"Miten olisi kahdelta? Haen sinut autolla." Hän ehdotti.

"Autolla? Onko sinulla auto?" Ihmettelin.

"Ei omaa, lainaan äidin." Louis sanoi. Tiesin hänen omistavan ajokortin, sillä hän on minua vuoden vanhempi. Jäi kuulemma luokalle ala-asteella.

"Laita jotain siistiä ja mukavaa päälle." Louis sanoi ja nousi ylös opettajan tullessa avaamaan luokan ovea.

***

Vietin perjantai-illan katsellessa televisiota ja saatoin myös vaihtaa muutaman viestin Louisin kanssa. Heräsin lauantaina virkeänä ja hyväntuulisena. Minun oli syytäkin hymyillä. Olinhan sentään menossa treffeille Louisin kanssa. Kävelin portaat alas keittiöön, jossa äiti joi aamukahvia.

"Huomenta." Toivotin.

"Huomenta." Äiti toivotti takaisin.

"Harry, ajattelin lähtisitkö iltapäivällä kanssani ostoksille, voisin ostaa sinullekin jotain mitä tarvitset." Äiti kysyi ja nosti katseensa aamun lehdestä.