Just the way you are ~Larry Stylinson in finnish

15

Louis

Kaksi kuukautta myöhemmin, joulukuun puoliväli:

"Ah ihanaa. Rakastan viikonloppuja." Huokaisin helpotuksesta rankan viikon jälkeen, joka oli ollut täynnä kokeita.

"Aivan samaa mieltä." Harry sanoi. Kävelimme koulun ovista ulos hienolle uudelle autolleni. Se oli etukäteis syntymäpäivälahja äidiltä ja isäpuoleltani. Istuimme sisälle mustaan autooni.

"Olen niin kateellinen tästä autosta." Harry sanoi kun käynnistin auton.

"Älä ole, kyllä sinäkin saat sitten ajallasi." Sanoin.

"No joo, mutta en yhtä hienoa." Harry mumisi. Hän oli juuri päässyt teoriasta läpi ja aloitti nyt ajotunnit.

"Monelta se ajotuntisi olikaan?" Kysyin.

"Puoli 6." Harry vastasi.

"Okei, ehditään olemaan meillä sitten muutama tunti." Sanoin ja pysähdyin liikennevaloihin. Lupasin viedä Harryn ajotunnille, ettei hänen tarvitsisi kävellä.

Avasin kotoven ja menimme Harryn kanssa sisälle. Siskoni ryntäsivät portaat alas.

"Louis!" He huusivat yhteen ääneen.

"No?" Kysyin.

"Sinähän lupasit, että käydään hakemassa Sandralle se lahja?" Daisy sanoi. Vilkaisin Harryä. Hups. Sandra oli siskojeni paras kaveri ja olin luvannut heille eilen, että tänään haettaisiin hänelle joululahja.

"Nyt on sellainen tilanne, että en tiedä voinko pitää lupaustani, käykö huomenna? On lauantai, meillä on aikaa." Ehdotin. Kaksoset pyörittivät päitään.

"Pyytäkää äitiä." Sanoin ja riisuin ulkovaatteita päältäni.

"Äiti pääsee vasta myöhään töistä, ei käy." He sanoivat.

"Louis, kyllä minä osaan sinne ajotunnille itsekin mennä, mene vain siskojesi kanssa." Harry sanoi.

"Mutta kun haluan tulla sinun kanssasi." Sanoin hiljaa Harrylle. Hän pyöräytti silmiään. Kyykistuin alas siskojeni eteen.

"Kuulkas tytöt, nyt on asia sillä tavalla, me haemme huomenna päivällä ne lahjat." Sanoin.

"Höh.." Daisy sanoi.

"Olet tyhmä!" Phoebe huusi ja juoksi yläkertaan Daisy perässään.

"Ongelma ratkaistu." Sanoin ja nostin reppuni lattialta.

"Just joo, sinun tapasi hoitaa." Harry naurahti.

"Ja hyvä tapa onkin." Virnistin ja läpsäytin Harryä takamukselle hellästi. Otin repun hänen kädestään.

"Vien nämä huoneeseeni, mene jo keittiöön, jääkaapissa on hampurilaiset." Sanoin ja lähdin portaita ylös. Jätin reput lattialle. Otin harmaat college housut sängyn päältä ja puin ne päälle. Nämä kireät farkut alkavat joskus tuntumaan hieman epämukavilta. Lähdin takaisin alakertaan ja menin keittiöön, jossa Harry lämmitti jo meidän hampurilaisiamme.

"Mitäs minun oma kokki täällä?" Kysyin ja kietaisin käteni Harryn ympärille takaa päin.

"Mistä tuon kokin nyt vetäisit? Olen kaukana siitä." Harry naurahti ja kääntyi ympäri kasvot minuun päin.

"No ainakin olet parempi kokki kuin minä." Sanoin.

"Se on kyllä totta." Harry naurahti ja painoi sitten huulensa omilleni.

"Hei nyt ne tulivat." Sanoin ja irrottauduin Harrystä avaamaan mikron.

***

Harry

Ensimmäiset ajotuntini olivat ohi. Louisin pitäisi olla täällä jossain odottamassa minua. Hän halusi välttämättä tulla hakemaankin minua. Sitten näin hänen kaahavan mustalla autollaan. Hän pysähtyi eteeni ja hyppäsin kyytiin.

"No miten meni?" Louis kysyi ensimmäisenä.

"Ihan hyvin oikeastaan." Sanoin ylpeänä.

"Hyvä sitten." Louis hymähti.

"Mutta älä luulekaan, että saisit vielä testata minua autoani." Lous lisäsi.

"Enhän ole sellaista pyytänytkään." Sanoin.

"Et niin, sanoin vain valmiiksi." Louis naurahti.

"Typerys." Sanoin.

"Heei, mitä sanoit?" Louis kysyi.

"En mitään." Sanoin ja naurahdin.

"Milloin seuraava ajotunti on?" Louis kysyi.

"Maanantaina." Vastasin.

-

Menimme tällä kertaa meille. Äiti ja Robin ovat töissä koko illan, joten saamme olla rauhassa. Ajattelimme katsoa elokuvan tai muuten vain ottaa rennosti.

"Minkä leffan haluat katsoa?" Louis kysyi kun selasi olohuoneen elokuvavalikoimaa.

"Ihan sama, päätä itse." Sanoin ja kävelin keittiöön. Otin sipsipussin kaapista ja kävelin takaisin olohuoneeseen. Lösähdin sohvalle ja katsoin kun Louis yritti etsiä elokuvaa.

"Äh, en tiedä." Hän sanoi.

"No anna kun minä tulen katsomaan." Sanoin ja nousin sohvalta. Käteeni tarttui heti hyvä elokuva. Se oli kauhuleffa, yksi Louisin "lemppareista".

"Tämä." Sanoin ja näytin Louisille.

"Harry, tiedät, että tuo on älyttömän pelottava." Louis sanoi.

"Niin ja siksi juuri katsomme sen." Sanoin ja työnsin sen sisälle DVD-soittimeen. Istahdin sohvalle Louis perässäni.

"Olet ilkeä." Louis sanoi.

"Enhän ole." Sanoin.

"Älä huoli, kyllä minä pidän kädestä kiinni jos liikaa alkaa pelottamaan." Naurahdin ja painoin suukon Louisin otsalle.

"Just joo.." Louis mumisi. Hän otti sipsipussin käteensä ja aukaisi sen.

"Hei nyt se alkaa, ole varuillasi." Sanoin yhtäkkiä ja Louis säpsähti vieressäni.

"Lopeta jo heti alkuun." Hän sanoi ja läimäsi käteeni.

"Mitä nyt tein?" Kysyin muka ihmeissäni.

"Katsotaan nyt." Louis sanoi ja työnsi sipsipussin syliini. Nostin kättäni ylös ja otin Louisin kainalooni. Elokuva oli puolessa väliä kun siinä tuli kaikista pelottavin kohta. Louis rypisti paitani helmaa, voi hän oli niin suloinen. Vilkaisin häntä, hänen silmänsä olivat kiinni. Kumarruin painamaan suukon hänen otsalleen.

"Ei meidän ole pakko tätä katsoa loppuun jos et halua?" Sanoin. Olihan se minustakin oikeastaan aika pelottava, mutta jos minäkin olisin yhtä pelokas kun Louis, ei tästä tulisi mitään.

"Katsotaan nyt vaan, pahin kohta meni jo." Louis sanoi avatessaan silmät.

//Tää oli aika lyhyt, mutta tää loppu sopivasti tähän kun tässä tulee tapahtuun sellanen juttu mitä en viittiny alottaa kirjottaa jo tästä luvusta kun se jäis kesken aika tyhmästi. Jatkuu sunnuntaina :) Hyvää viikonloppua kaikille ja kiitos teille ketkä lukee tätä!! ♥