Bleeding love//IN FINNISH

Chapter four

Thomas piti lupauksensa. Seuraavana aamuna minä herään hänen kainalostaan ja oloni on todella hyvä. Tunnen olevani niin iloinen. Tuntuu, että siitäkin olisi ollut ikuisuus. On tässä kurjassa vuodessa ollut myös jotain hyvää, mutta pääasiassa on ollut aika vaikeaa. Kyllä kaikki tietää miksi.

Päätän työntää negatiiviset ajatukset pois päästäni ja katson vieressäni makaavaa poikaa. Thomasin hiukset ovat miten sattuu, mutta sehän on nyt vain luonnollista. Hän näyttää niin hyvältä, että huh huh. Mieleni tekisi herättää hänet, mutta toisaalta taas en halua. Haluan antaa hänen nukkua niin pitkään, kun hän vaan haluaa.

Tänään en mene tosiaan töihin, mutta huomenna teen pitkän työvuoron. Monia varmasti kauhistuttuttaisi pitkä työvuoro, mutta minua ei. Se kahvila tuntuu olevan toinen kotini. Välillä olen jopa siellä mieluummin kuin kotona. Varsinkin jos Emma samaanaikaan töissä.

Minua harmittaa, että joudun sitten jättämään sen kahvilan taakseni. Tiedän, että en voi mistään saada niin hyvää työpaikkaa. En niin mukavia työkavereita tai asiakkaita. Helvetti sentään, että se paikka on ihana.

"Huomenta", kuuluu mumina vierestäni ja kohotan katseeni takaisin Thomasiin. Hän on avannut silmänsä, mutta ei vielä kunnolla. Hän näyttää totuttelevan tähän valoon hetken aikaa, kunnes viimein saa silmänsä kunnolla auki.

"Huomenta vaan", vastaan hänelle hymyillen ja Thomas tuijottaa minua hymyillen takaisin. Hänen kätensä silittää hellästi käsivarttani, joka saa minun oloni tuntumaan erityisen hyvältä. Tuntuu jotenkin hullulta ajatella, että miten paljon jollain tuollaisella eleellä on väliä.

"Haluatko sinä aamiasta? Minä voin lähteä tekemään." Thomas sanoo ja nousee varovaisesti istumaan. Minä teen saman perässä ja haukottelen leveästi. En oikeasti muista, että koska olisin viimeksi nukkunut näin hyvin. Jos Thomasille sopii, niin voisimme nukkua useamminkin näin. En tiedä kuitenkaan, että uskallanko ehdotella hänelle mitään tälläistä. Pitää katsoa miten asiat etenevät.

Thomas nousee nyt sängystä seisomaan ja venyttelee ihan kunnolla. Minä olen puolestani sen verran laiska, että en jaksa tehdä samaa perässä. Katson häntä ja kallistan hiukan päätäni. Thomas näyttää niin tajuttoman hyvältä ilman paitaa.

"Ehkä minun pitää olle useammin ilman vaatteita, kun näytät nauttivan noin paljon." Thomasin ääni herättää minut ajatuksistani ja nostan katseeni häneen. En voi sille mitään, että punastun hiukan ja annan Thomasin nähdä sen.

"Älä viitsi kiusata minua", sanon nolona ja hautaudun kunnolla peiton alle. Täällä on ihanan lämmin ja turvallinen olo.

"No anteeksi. En kiusaa sinua enää." Thomas sanoo nauraen ja kuulen hänen kiertävän sängyn ja tulevan tälle puolelle. Pian peitto häviää päältäni ja huomaan sen Thomasin kädessä. "Mitä neiti haluaa aamupalaksi?"

"Minä lähden sinun mukaan. En anna sinun hemmotella minua nyt liikaa", sanon ja olen nousemassa sängystä pois. Thomas estää sen kuitenkin ja työntää minut takaisin sänkyyn.

"Entä jos minä haluan hemmotella sinua? Jää sinä vaan tänne, niin minä menen tekemään meille jotain syötävää. Tykkäätkö sinä munakkaasta?" Thomas kysyy ja antaa peiton minulle takaisin.

"Tykkään. Kiitos", sanon ja Thomas vain nyökkää minulle. Hän antaa pikaisen suudelman otsalleni ja häviää sitten huoneesta, jättäen minut yksin.

Minä käyn takaisin makaamaan ja tuijotan vaan kattoa. Yritän pitää kaiken negatiivisen kurissa, mutta se ei onnistu. En voi sille mitään, että Cody tulee mieleeni. Tai oikeastaan se typerä ruusu. Miksi helvetissä se oli lokerossani?